Sujuvaa syyskuuta! Konekuriirin numero 7/2023 on ilmestynyt. Syyskauden ensimmäinen numero tarjoaa tuhdin paketin uutta teknologiaa ja investointiartikkeleja mm. Turusta, Kotkasta, Porvoosta ja Joensuusta. Syksyn messuja alustetaan monin tavoin. Lue Konekuriiri – Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt.
Syyskuun numeron 7/2023 ilmoittajat:
Teknologiayhtiö Wärtsilä tekee teknisen esisuunnittelun (front-end engineering design, FEED) nesteytetyn synteettisen metaanin (liquefied synthetic methane, LSM)nesteytyksen ja varastointiin.
Laitoksen rakentaa Koppö Energia Oy, joka on saksalaisen Prime Green Energy Infrastructure Fundin ja CPC Finland Oy:n yhteisyritys Kristiinankaupungissa.
Power-to-X-laitoksen kapasiteetti on 200 MW ja se muuntaa vihreän sähkön vedyksi ja kestäväksi nesteytetyksi synteettiseksi metaaniksi. Koppö Energian energiaklusteri tuottaa jopa 500 MW tuulivoimaa ja 100 MW aurinkovoimaa, eli täysin päästötöntä uusiutuvaa energiaa laitoksen käyttöön.
”Suoritimme huolellisen valintaprosessin ennen FEED-sopimusten myöntämistä energiasiirtymähankkeellemme. Wärtsilä Gas Solutions tunnetaan maailmanlaajuisesti edistyksellisten nesteytys- ja varastointiratkaisujen toimittajana, ja heidän asiantuntemuksensa tällä alalla on tärkeä panos projektin menestykselle”, sanoo Thomas Zirngibl, Koppö Energian hallituksen jäsen.
”Wärtsilä sitoutuu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa, joten olemme luonnollisesti ylpeitä ja iloisia, että meidät on valittu osallistumaan tähän tärkeään projektiin. Energiasiirtymän edetessä vihreällä vedyllä on yhä tärkeämpi rooli. Yrityksemme on myös voimakkaasti mukana vaihtoehtoisten kestävien polttoaineiden tutkimus- ja kehitystyössä. Power-to-X-teknologioiden rooli kasvaa energiasiirtymässä kohti tulevaisuutta, jossa uusiutuva energia on yhä tärkeämpää”, sanoo Trond Inge Flønes, Sales and Business Development Manager, Wärtsilä Gas Solutions.
Kristiinankaupungissa tuotettu vihreä vety muunnetaan nesteytetyksi synteettiseksi metaaniksi, jota käytetään kestävänä polttoaineena raskaassa liikenteessä. Tehtaan investointipäätös tehtäneen vuoden 2023 alussa.
Kuva: Laitoksen sijaintipaikka Kristiinankaupungissa
Meriteollisuuden näkymät jatkoon näyttävät varsin positiivisilta, kertoo tuore selvitys. Kotimaisen meriteollisuuden ympärille on rakentunut elinvoimainen ekosysteemi: meriteollisuusyrityksiä on Suomessa yli tuhat, ja alan yritykset suuntaavat vahvasti kansainvälisille markkinoille. Turun telakan merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle on suuri: yli puolet alan yrityksistä käy suoraa kauppaa sen kanssa.
Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaankoronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.
Alan näkymät näyttävät positiivisilta. Vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.
”Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.
Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.
Turku Meyerin merkitys meriteollisuuden alan yrityksille suuri
Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.
”Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä”, kertoo Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja.
Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.
63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.
”Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi”, kommentoi Klaus Majanen, tutkimusta koonnut analyytikko Tesiltä.
Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.
Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos.
Atlas Copco Kompressorit on allekirjoittanut sopimuksen suomalaisen energiayhtiön P2X Solutionsin kanssa vetykompressoriratkaisun toimittamisesta. P2X:n laitos on Suomen ensimmäinen vihreä vetylaitos. Vihreän vedyn käytöllä on mahdollisuus vähentää merkittävästi Suomen hiilidioksidipäästöjä.
Atlas Copco Kompressorien toimittama vetykompressoriratkaisu on osa laitoksen vedyntuotantoprosessia. Kompressoria käytetään elektrolyysiprosessissa tuotetun vedyn puristamiseen, jolloin vetyä voidaan varastoida ja kuljettaa tehokkaammin.
Atlas Copco Kompressorit ja P2X Solutions tekivät hankkeessa tiivistä yhteistyötä kehittääkseen laitoksen tarpeet täyttävän ratkaisun.
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab:n toimittama vetykompressoriratkaisu on vain yksi esimerkki monista innovatiivisista teknologioista, joita kehitetään tukemaan siirtymistä kestävämpään energiajärjestelmään. Kun hallitukset eri puolilla maailmaa asettavat edelleen kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, on selvää, että innovatiivisilla yrityksillä on ratkaiseva rooli siirtymisessä kestävämpään tulevaisuuteen.
Laitos on Suomen ensimmäinen vihreän vedyn laitos, ja sillä on tärkeä rooli maan pyrkimyksissä siirtyä kestävämpään energiajärjestelmään. Laitoshankkeen onnistuminen osoittaa vihreän vedyn potentiaalin elinkelpoisena vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille ja korostaa innovatiivisten yritysten roolia kestävämpään energiajärjestelmään siirtymisessä.
Manufacturing Performance Days kokosi kesäkuun alussa valmistavan teollisuuden johtoa, teknologiapäättäjiä, asiantuntijoita sekä teknologia- ja palveluntarjoajia Tampereelle. Yli 700 osanottajaa oli mukana 5.-7 kesäkuuta järjestetyssä tapahtumassa.
Tampereelle sijoittuva Manufacturing Performance Days eli MPD -teollisuustapahtuma järjestettiin kahdeksannen kerran. Ajankohtaisteemoja niputtavassa MPD:ssa keskityttiin tiiviisti kestävään ja kriisinkestävään kehitykseen teemalla Sustainable and Resilient Growth.
Tapahtuma järjestettiin 62 kumppanin voimin ja paikalla oli yli 700 vierasta pääosin Suomesta, mutta myös muualta Euroopasta.
Vinkkejä ja uusia ajatuksia
Nyt kahdeksatta kertaa järjestetty MPD kerää paikalle vahvaa päättäjäkaartia, noin 40 prosenttia osallistuista kuuluu yritysten korkeimpaan johtoon. Kokonaisuus on suunnattu koko valmistavalle teollisuudelle.
”Tapahtuma peilaa ajankohtaista kehitystä ja suuntaa vahvasti tulevaisuuteen. Sellaisena se tarjoaa kiinnostavia näkökulmia, hyödyllisiä vinkkejä ja ajatuksia monenlaisille toimijoille teollisuudessa suuryrityksistä pk-sektorin yrityksiin”, kertoi tapahtuman yhteydessä Manufacturing Performance Days -tapahtuman kumppanuuksista vastaava Harri Kulmala, DIMECC Oy:n toimitusjohtaja.
Mittava joukko esiintyjiä
Ohjelma kolmen päivän mittaisessa, aiemmista kerroista nyt ajallisesti hieman tiivistetyssä kokonaisuudessa oli mittava ja valmistavan teollisuuden tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia peilattiin ei näkökulmista.
Automaatio ja digitalisaatio ilmestymineen kuuluivat vahvasti teemoihin, vihreä siirtymä ja globaalit kriisit vaikutuksineen loivat tapahtuman sisältöön omat puitteensa.
Tapahtuman avasivat MPD:n puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman sekä Andre Klein John Deereltä. Puhujiin kuuluivat muun muassa Siemens Digital Industriesin liiketoiminnan teknologiajohtaja tohtori Dirk Didascalou, toimitusjohtaja Juha Mäkitalo Pemamekilta, Suomen ABB:n toimitusjohtaja tohtori Pekka Tiitinen sekä Beckhoff Automationin toimitusjohtaja Mikko Uuskoski. Lisäksi mm. KONEen innovaatiojohtaja Amy Chen, Fastemsin Mika Laitinen, Sandvikin Porakoneet-liiketoimintayksikön johtaja Timo Laitinen, Orgalimin pääsihteeri ja operatiivinen johtaja Malte Lohan, Cargotecin Soili Mäkinen, Patrian projektijohtaja Annamaija Mäki-Ventelä, Wärtsilän Manufacturing Excellence -johtaja Giuseppe Saragò, teknologiajohtaja Mikko Veikkolainen Kempowerilta, VTT:n työelämäprofessori, tohtori Riikka Virkkunen ja Fujitsun Julkishallinnon ja turvallisuuden yksikön toimialajohtaja tohtori Valtteri Vuorisalo pitivät puheenvuoron. Ohjelmavastaavana toimi tuotantotekniikan ja -automaation professori Minna Lanz Tampereen yliopistosta.
Oheistapahtumia ja yritysvierailuja
Puheenvuorojen ja paneelien lisäksi ohjelmassa oli oheistapahtumia, joissa käsiteltiin mm. ihmislähtöistä teollista metaversea, tulevaisuuden digitalisointia, joka mainitaan potentiaaliltaan internetin tai pilvipalvelujen syntyä vastaavaksi muutokseksi jatkossa. Kovasti tapetilla viime aikoina julkisuudessakin ollut tekoälyn mahdollisuudet teollisuudessa myös puhuttivat ansaitusti, samoin lisäävän valmistuksen mahdollisuudet.
Yritysvierailut kuuluivat ohjelmaan, kumppaniyritykset esittäytyivät. Näyttelyalueella nähtiin itseään toiminnoiltaan paremmaksi digitaalisen kaksosen avulla ohjelmoivan robottisolun esittely. Manufacturing Performance Days järjestettiin kesäkuun alussa Tampere-talossa. Kuvassa tapahtuman lehdistötilaisuuden yhteydessä kuvattuna tapahtuman puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman, AMEXCIn toimitusjohtaja Johannes Karjalainen ja Siemensin kehitysjohtaja Lars Maura.
Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2023 on ilmestynyt. Ja kuten kuvioihin kuuluu, kesäkuun numero on Täyttä Koneasiaa. Koko kesän konepaketissa on mukana uutta teknologiaa, konetapahtumia- ja näyttelyjä ja investointiartikkeleja mm. Leppävirralta, Maalahdesta ja Porista. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä nyt. Lue!
Kesäkuun numeron 6/2023 ilmoittajat:
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja WEC Energy Group ovat testanneet menestyksekkäästi Wärtsilän moottorin kykyä toimia 25 tilavuusprosentin vetyseospolttoaineella.
Lokakuussa 2022 päätökseen saadut testit suoritettiin modifioimattomalla Wärtsilä 50SG -moottorilla WEC:in 55 MW A.J.Mihm -voimalaitoksessa Yhdysvaltojen Michiganissa. Wärtsilän moottori jatkoi energian tuottamista verkkoon koko testijakson ajan. Tämä on suurin kaupallisessa käytössä oleva joustava ja verkkoa tasapainottava moottori, joka toimii vetyseoksella, mikä tekee siitä ensimmäisen laatuaan maailmassa.
Myös Electric Power Research Institute (EPRI) osallistui testeihin ja johti moottorin toiminnan arviointia testijakson aikana. Juuri julkaistussa raportissa EPRIn analyysi vahvistaa vedyn ja maakaasun seoksen soveltuvuuden käytössä olevan Wärtsilän moottorin toiminnassa. Testitulokset myös osoittivat, että vetyä voidaan käsitellä ja käyttää turvallisesti ja luotettavasti moottoriteknologiassa. Kolmen päivän jatkuvan testauksen aikana moottorin kyky vetyseosten yhteispolttoon tuli onnistuneesti todistettua. Samalla moottorin tehokkuus parantui selkeästi ja kasvihuonepäästöt pienenivät – typpipäästösäännökset täyttäen. 95 % moottorikuorma saavutettiin 25 tilavuusprosentin vetyseoksella. Tämä todistaa, että Wärtsilän moottoreiden joustavuus polttoaineiden suhteen ei vaikuta niiden tehokkuuteen. Lisätestit osoittivat, että 17 tilavuusprosentin vetyseoksella 100 % moottorikuorma oli saavutettavissa.
Valmet Automotive on ottanut käyttöön Uudenkaupungin autotehtaan yhteyteen rakennetun innovaatiokeskuksen. Yhtiö kehittää ja pilotoi teknologiaratkaisuihin keskittyvässä innovaatiokeskuksessa tulevaisuuden ratkaisuja autotehtaan toimintaan. Keskus on myös tärkeä osa autotehtaan Intelligent Manufacturing -ohjelmaa.
Intelligent Manufacturing -ohjelman avulla Valmet Automotive vastaa autoteollisuuden muutoksiin, jotka monimutkaistavat alan toimintaympäristöä ja vaikeuttavat ennakoitavuutta. Valmet Automotive etsii ratkaisuja, joilla tuotantoprosesseista saadaan aiempaa joustavampia ja tehokkaampia, ja joilla varmistetaan tuotantokapasiteetin optimaalinen käyttö tulevaisuudessa.
Innovaatiokeskuksella on ohjelman toteutuksessa tärkeä rooli, sillä keskuksessa Valmet Automotive kehittää ja testaa ratkaisuja, jotka lisäävät yhtiön kykyä useiden tuotteiden yhtäaikaiseen valmistukseen, erilaisten prosessien hyödyntämiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä tarpeiltaan erilaisten asiakkaiden palvelemiseen.
Käyttöönottovaiheessa innovaatiokeskuksessa pilotoidaan muun muassa joustavaa hitsaussolua ilman perinteisiä jigejä, sekä korihitsaamon asiantuntijoiden koulutukseen hankittua virtuaalista hitsausjärjestelmää. Sisälogistiikan tarpeisiin tutkitaan sensoreiden avulla liikkuvia automaattisia AGV-kuljettimia.
Keskuksessa tutkitaan myös oman 5G-verkon tarjoamia mahdollisuuksia nopeaan tiedonsiirtoon ja toimintojen ohjaamiseen. Lisäksi kehitetään ratkaisuja, joilla kerättyä tietoa voidaan louhia eri tarkoituksiin. Ratkaisuja haetaan myös kestävään kehitykseen esimerkiksi valaisinratkaisulla, joka antaa valoa vain alueille, joissa on henkilöitä.
Käynnistimme autotehtaan Intelligent Manufacturing -ohjelman jo pari vuotta sitten, ja uudella innovaatiokeskuksellamme on ohjelman toteutuksessa keskeinen rooli. Teemme täällä asioita, jotka tähtäävät autojen valmistamiseen Uudessakaupungissa pitkälle tulevaisuuteen, kertoo Valmet Automotiven valmistustoiminnan johtaja Pasi Rannus.
Autojen sopimusvalmistajana Valmet Automotivella tarvitsee kyvykkyyttä tuotannon joustavuuteen, nopeuteen ja määriin liittyviin asiakastarpeisiin. Perinteisten jäykkien, valmistusmalliin sidottujen tuotantolinjojen sijaan joustavien tuotantosolujen verkosto mahdollistaa pitkälle automatisoidun tehtaan, joka sopeutuu tuotannon tarpeisiin.
Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmä järjestää vuosittain Ohutlevypäivät. Tänä vuonna ajankohtaistapahtuma pidettiin huhtikuulla Oulussa.
Päivien tarkoituksena on esitellä ohutlevytuotteiden käyttökohteita, valmistusmenetelmiä ja näihin liittyviä ajankohtaisia asioita sekä tulevaisuuden näkymiä. Päivien ohjelma sisältää myös yritysvierailuja.
Päivät on suunnattu ohutlevytuotteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä sekä opetustoimesta vastaaville henkilöille sekä muille ohutlevytuotteita käyttävien loppuvalmistajien ja alihankintateollisuuden ammattilaisille.
Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua ohutlevyalalla toimivien yritysten ja oppilaitosten edustajiin, solmia uusia sekä vahvistaa vanhoja kontakteja asiakkaiden, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden kesken.
Tasaantuvaa suhdannepuolella
Tänä vuonna tapahtuma pidettiin Oulun Ammattikorkeakoululla ja kokonaisuuteen kuului monipuolista esitysantia sekä vierailuja yrityksiin osallistujien mielenkiinnon mukaan.
Oulun AMK:lle sijoittuneen tapahtuman isäntänä toimi, tapahtuman avasi TKI-päällikkö Rauno Toppila ja Oulun AMK:n toimintaa TKI-päällikkö Ville Isoherranen Ville, yksikönjohtaja, Tekniikka ja luonnonvara-ala, yhteiset.
Reetta Luomanpää kertoi ajankohtaiskuulumisia alan suhdannekyselyn pohjalta. Ajankohtaisesityksessään Teknologiateollisuuden Petteri Rautaporras analysoi laajemmin teknologiateollisuuden tilannetta ja näkymiä.
Suhdannetilanne edelleen hieman heikentynyt, mutta tilanne on kuitenkin tasaantumassa ja viime aikoina odotukset ovat nyt hieman kohentuneet.
”Yskähdys taloudessa on toistaiseksi jäänyt pelättyä pienenemmäksi ja viime talvi meni taloudessa paremmin kuin ennakkoon pelättiin”, totesi Rautaporras.
Jatkolle haasteita silti on, mm Saksan talouden tila Euroopassa ja kuluttajien alhainen luottamus talouteensa, mutta liikaan synkkyyteen ei pitkällä tähtäimellä kuitenkaan ole aihetta.
”Monet trendit tukevat sitä, että suomalainen teknologiateollisuus pärjää jatkossa. Niitä trendejä ovat mm. vihreän siirtymä, energiakehitys, Naton mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet sekä kansainvälisen epävarmuuden aiheuttama kehitys, jonka myötä työtä palaa takaisin Suomeen. Se on myönteinen seikka kotimaan teollisuudelle”, totesi Rautaporras.
Monipuolista esitelmäantia
Muuta ensimmäisen päivän antia olivat ympäristönvaikutusten huomioiminen tuotannonohjauksessa, mistä kertoi professori Jari Larkiola, Oulun yliopistosta.
Finnish Advanced Manufacturing Network (FAMN) toiminnasta kertoivat Disruptive Renewal Officer Antti Karjaluoto ja Senior Ecosystem Lead Kari Muranen, DIMECC Oy:stä.
DIMECC on yhteistyöalustayhtiö, joka edistää ja tukee yrityksiä digitaalisessa muutoksessa.
FAMN on yksi yhteistyöverkostoista.
Yksi kiintoisa ensimmäisessä päivässä oli myös esitys EAKR-rahoitteisen ULTRA-projektin yhteydessä ideoidusta ralliauton prototyypin rungon suunnittelusta ja valmistuksesta, mikä toteutettiin muokkauslujasta ruostumattomasta teräksestä. Projektista kertoi kuulijoille projektipäällikkö Terho Iso-Junno, Oulun yliopisto – Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT).
Toisen päivän ohjelmaan kuuluivat alustukset teemasta Hankkeiden yritysyhteistyö ja hitsausrobotit (DI, Projektipäällikkö Vesa Rahkolin, OAMK), Outokummun Green Circle (vastuullisuusjohtaja, BL Stainless Europe Petri Mure, Outokumpu Stainless Oy), OEE tuotannon tehokkuuden mittaamisessa (Director, Customer Relations Mikko Tervala, Pinja Oy) sekä Kasvutarina-teeman alla pidetty Probot Oy:n ja Cajo Technologies Oy:n Matti Tikanmäen ja Janne Mäkelän yhteispuheenvuoro.
Plootu kamiinakampanjalle
Tilaisuudessa jaettiin myös toimialaryhmän hallituksen Plootu-huomionosoitus, sen sai keväällä mittavaksi kasvaneen ja myös mediassa kovasti huomiot saaneen Ukrainaan menneiden kamiinoiden valmistuskampanjan aloittanut LUT. Palkinnon jakoi toimialaryhmän hallituksen varapuheenjohtaja Elina Kuusisto, Arubis Finland Oy.
Alkuaan tavoitteena ali tehdä 105 kamiinaa talvisodan päivien ja Suomen itsenäisyyden 105-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta lopulta kamiinoita valmistettiin eri puolilla Suomea yli 5000 kappaletta, ja kamiinoita meni Ukrainan lisäksi myös Turkin maanjäristysalueelle, tiivisti vastauspuheenvuorossaan professori Juha Varis.
Tilaisuuden yhteydessä ja tutustumista alan toimijoiden näyttelyn tarjontaan ja Oulun AMK/YO laboratorioiden toimintaan.
Ohutlevypäivien yritysvierailujen kohteet olivat Nestor Cables Oy, Meka Pro Oy, Cajo Technologies sekä Nordic Tank Oy. Ohutlevypäivien aikana pidettiin myös toimialaryhmän vuosikokous.
Seuraava eli ensi vuoden 2024 Ohutlevypäivät -kokonaisuus on suunnitelmissa Seinäjoelle.
Kari Harju
Tehokasta toukokuuta! Metallin konemarkkinoiden ajankohtaislehden Konekuriirin toukokuun numero 5/2023 on ilmestynyt. Tiivis paketti Täyttä koneasiaa, uutta teknologiaa ja mielenkiintoisia investointiuutisia mm. Oulusta, Nivalasta ja Merikarvialta, terveisiä Ohutlevypäiviltä ja 30-vuotiskotinäyttelystä Salosta. Ja paljon muuta.
Toukokuun numeron 5/2023 ilmoittajat:
KONEKURIIRI 