Nimitys Vossi Group Oy
Mikko Hiltunen, 38 v., on nimitetty Vossi Group Oy:n tekniseksi myyjäksi vastuualueenaan lastuavat koneet sekä 3D-tulostimet.
Mikolla on noin 20 vuoden kokemus teknisestä myynnistä konepajateollisuuteen sekä koneistuksesta.
Kategoria-arkisto: Ainetta lisäävä valmistus
EMO 2021, Milano – Paluuta pandemian jälkeiseen aikaan, osa 2
EMO 2021 -työstökonenäyttely järjestettiin Italian Milanossa 4.-9. lokakuuta. Milanon Rho Fieran messukeskuksessa tiukoin turvatoimin pidetyssä tapahtumassa oli mukana noin 700 kansainvälistä näytteilleasettajaa. Seuraavassa Konekuriirin EMO-kuvakatsauksen osa 2, ensimmäinen osa ja pääjuttu julkaistiin 14.10.
Tämä on Konekuriirin EMO-messukatsauksen toinen osa. Julkaisemme kolmannen osan uutissivuilla lähiaikoina. Kuvasatsi kokonaisuudessaan printti/näköislehdessä.
Tiivis aamupäivä Vaasassa -3D-metallitulostuksen ajankohtaisteemat esillä yhteistapahtumassa
Prima Power ja Vaasan yliopisto toteuttivat syyskuun lopulla teematilaisuuden liittyen AM-teknologian kehitykseen ja Technobotnian 3D-metallintulostusmahdollisuuksiin. Ajankohtaista 3D-metallitulostusteemaa tiiviissä paketissa tarjoilleessa tapahtumassa olivat äänessä niin Vaasan yliopiston kuin Prima Powerinkin edustajat ja lisäksi tarjolla oli näkymiä Technobotnian tiloihin ja laitteistoihin.
Technobotnia on Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan Yliopiston yhteislaboratorio Vaasassa ja 3D-tulostus on yksi erikoisosaamisalue.
Perinteet muovin tulostuksessa ovat pitkät ja äskettäin mahdollisuudet myös 3D-metallitulostuksessa harppasivat laboratorioon hankitun Prima Additiven 3D-metallitulostimen myötä. Tämän tuoreen metalliprintterin hankinnan ympärille nivoutui nyt syyskuun lopun tilaisuus, missä esittäytyivät niin Technobotnian kuin konevalmistajan eli Prima Additiven edustajat.
Tutkimusta ja projekteja
Aamupäivän tapaamisen kärkeen Prima Additiven edustajat esittelivät valmistajan uutta laitekantaa ja tuoretta kehitystyötä 3D-metallitulostuksen alueella.
Sekä jauhepeti- että LMD (Laser Metal Deposition) -menetelmät kuuluvat Prima Additiven palettiin ja niiden eroja ja laitetarjontaa esiteltiin molempiin segmentteihin. Eroja toki on moneen asiaan liittyen, vain yksi niistä on kappalekoko, jauhepetitulostimet soveltuvat pienille vaativille kappaleille, nopeammalla ja suurpiirteisemmällä DED:illä voidaan käsitellä tai tulostaa myös isompia kappaleita ja menetelmä on hyödyllinen myös esimerkiksi korjaustöihin.
Kokonaisuuden yhdessä mielenkiintoisessa koosteessa Vaasan Yliopiston asiantuntijat esittelivät Technobotnian ajankohtaistutkimusta ja tulostusta käytännössä. Yksi parhaillaan hyvin mielenkiintoinen alue on robotiikan hyödyntäminen 3D-tulostuksen yhteydessä, mikä tunnetaan käsitteellä RAM eli Robotized Additive Manufacturing. Sen myötä puhutaan kokonaan tulostuksen uudesta sukupolvesta ja alueen tutkimus on yksi keskeinen teema myös Vaasassa.
Tulostuksen käytäntöihin puolestaan liittyen tuttu asia on, että 3D-metallitulostamien on huomattavan paljon muutakin kuin vain itse tulostamista. Melkoinen iso työ projekteissa liittyy suunnitteluun niin materiaaleihin, tuotteen rakenteisiin kuin ominaisuuksiinkin liittyen. Metallitulostuksen edut pitää löytää tapaus kerrallaan, jotta hyödyt saadaan esille. Suunnittelun, topologian ja nestauksen teemat olivat tapetilla.
Lisäksi yritysprojekteja esiteltiin, niitä Technobotniassa on tehty vuosien mittaan kymmeniä. Ja uusiin projekteihin toki tähdätään.
Laboratoriokierros ja tulostin toiminnassa
Kun paikalla oltiin, itse laboratorion tiloja, koneita ja laitteita esiteltiin. Yksi osa englanniksi toteutetun tiedollisen annin lisäksi tehtiin tutustumiskierros Technobotnian tiloihin sekä tarkasteltiin uuden metalliprintterin toimintaa.
Technobotnian kone on jauhepetimenetelmää hyödyntävä Print Sharp 250 300x250x250 mm:n tulostusalueella ja kone nähtiin tapahtumassa tulostustoiminnassa. Paitsi tulostimeen, laboratorion tiloihin toteutetun kierroksen aikana oli mahdollisuus luoda näkymiä myös yhteen tärkeään teemaan eli jälkikäsittelyyn. Vasken valmistamaan ja toimittamaan metallisahaan tutustuminen oli yksi osa kokonaisuutta.
3D-metallitulostus kiinnostaa teollisuuden ammattilaisia ja sen saattoi huomata jälleen myös Vaasan tilaisuudessa. Aamupäivätilaisuudessa oli läsnä yli 40 henkilöä useasta eri yrityksestä tutustumassa Technobotnian palveluihin ja tulostuksen ajankohtaisasioihin. Tilaisuus oli samalla jatkumo teeman ympärille kietoutuvien Vaasan alueen ajankohtaistapahtumien sarjaan. Niitä lienee luvassa jatkossakin. Syyskuun lopun aamupäivän mittaisen kokonaisuuden isäntinä ja tilaisuuden avaajina toimivat Vaasan yliopiston professori Petri Helo ja Prima Powerin Ilkka Hunnakko.
Kari Harju
Lokakuun Konekuriiri on ilmestynyt
Metallin lokakuun konepaketti – Konekuriirin numero 8/2021 on ilmestynyt mukanaan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Lokakuun alussa järjestettyyn Milanon EMO 2021 -tapahtumaan tehdään kuvallinen katsaus, samoin Tampereen Alihankintaan. Investointiartikkeleita lokakuun numerossa on mm. Imatralta, Varkaudesta ja Kokkolasta. Ja toki paljon muuta.
Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
KK Ilmoittajat lokakuu 8 2021
AM-ympäristö vahvistuu Vaasassa – Tutkimusta ja tuotekehitystä 3D-metallitulostuksen tuotantoketjuun
Vaasalaisoppilaitosten yhteislaboratorio Technobotnia kehittyy yhtenä 3D-tulostuksen tutkimuskeskuksista Suomessa. Muovipuolen perinteet ovat laboratoriossa pitkät, ja nyt myös metallien tulostuksen ketjuun on laaja valmius hiljattain Prima Powerilta hankitun metallin 3D-tulostimen myötä. Yrityksille suunnatut tuotekehitysprojektit ovat Technobotnian keskeistä suuntimaa toiminnoille myös jatkossa.
Technobotniassa muovin 3D-tulostuksen juuret ulottuvat vuosikymmenen taakse, alan tutkimus on talossa moninaista ja myös tulostinkalusto mittava.
Tuoreimpia hankintoja opiskelija- ja tutkimus- ja yritysprojektikäytössä toimivan laboratorion kymmenien koneiden konekantaan ovat mm. kaksi vaativan tulostuksen SLS-tulostinta. Tutkimuksen suuntimista Technobotnian yksi mielenkiintoinen alue muovipuolella on robotiikan hyödyntäminen 3D-tulostuksessa.
Käsivarsirobotin avulla voidaan helpottaa monimutkaisten ja suurempien komponenttien tulostusta, ja yksi etu on myös se, että kun perinteinen 3D-tulostin tekee vaakasuoraa pintaa, käsivarsirobotin avulla voidaan heti tavoitella kolmiulotteista pintaa materiaalinkäyttö optimoiden. Matka on pitkä, mutta työ etenee. Yhteistyökumppani on ABB.
Uutta kiinnostavaa teknologiaa
Technobotnian metallintulostusmahdollisuudet kehittyivät viime vuonna isosti, kun Vaasan Yliopisto hankki Technobotniaan oman Prima Additive 3D-metallitulostimen, mikä mahdollistaa tutkimustöiden ohella tulostustyöt saman katon alla.
Hankinnan tausta liittyy tietenkin alan nopeaan kehitykseen ja potentiaaliin, kiinnostus 3D-metallitulostusta kohtaan ja myös sen hyödyntäminen teollisuudessa on tunnetusti kasvanut maailmalla kohisten viime vuodet.
”Kyseessä on uusi tapa valmistaa tiettyjä tuotteita. Kaikkiin tuotantotarpeisiin se ei sovellu, mutta joihinkin tehtäviin se on hyvin kilpailukyinen ja itse asiassa joskus myös ainoa mahdollinen vaihtoehto”, kertoo tuotantotalouden yliopistonlehtori Rayko Toshev.
”Usein edut liittyvät rakenneoptimointiin kuten toiminnallisuuden parantamiseen tai materiaalikäytön vähentämiseen ja siten rakenteiden keventämiseen tai lopputuotteessa tarvittavien komponenttien määrän vähentämiseen tulostuksen avulla. Jo olemassa olevaa ei kannata kuitenkaan suoraan siirtää tulostuksella tehtäväksi, pitää luoda aidosti uutta, siinä on homman juju”, taustoittaa Toshev.
Suuntima tuotekehitysprojekteihin
Technobotnian Prima Additiven valmistaman 3D-metallitulostimen toimitti Prima Power. Jauhepetimenetelmän kone on tyypiltään Print Sharp 250. Tulostusalue on 300x250x250 mm.
Rayko Toshevin mukaan konevalinta määräytyi tiettyjen tekijöiden summana.
”Olemme tutkimuslaitos, ja halusimme konetoimittajan, jonka kanssa voimme toimia kumppanina tutkimusasioissa. Prima Power panostaa hyvin paljon tutkimusyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, mikä tietenkin kiinnosti meitä kovasti. Olemme nyt mukana mm. ohjelmistopuolen kehityksessä.”
”Tämä yhteistyömahdollisuus, avoin materiaalihallinta ja myös valmistajan oma paikallinen läsnäolo tässä lähellä olivat keskeisiä syitä konetoimittajan valinnan taustalla”, Rayko Toshev sanoo.
Muovipuolen laitteiden tapaan myös Technobotnian 3D-metallitulostin on opiskelijoiden ja tutkijoiden käytössä sekä mahdollistamassa kokonaisvaltaisia yritysprojekteja talon alan tietämyksellä höystettynä.
Technobotnialla suuntaus juuri teollisuuden yhteistyöprojektien suuntaan onkin vahva.
”Haluamme osaltamme auttaa teollisuutta tässä lähellä ja miksei kauempanakin uuden teknologian hyödyntämiseen. Koska tämä homma on isosti muutakin kuin sitä varsinaista tulostusta, se vaatii paljon varsinkin suunnittelulta. Suunnittelulla ja niiden välineillä, rakenne- ja materiaalituntemuksella, ja ominaisuuksien kuten lujuuden simulaatio- ja testausmahdollisuuksilla esimerkiksi on keskeinen merkitys.”
”Asiantuntemus ja välineistö yliopistotasolla on vankkaa tulostusprosesseihin liittyen, joten yritysten on myös järkevää sitä hyödyntää. Voimme tietämyksemme ja välineistömme avulla olla matkan varrella perin monessa asiassa apuna, ja nykytilanteessa prototyyppivalmistuksen lisäksi voimme auttaa myös teolliseen tuotantoon soveltuvien tuotteiden suunnittelussa”, Toshev sanoo.
Yritysyhteistyö teemana
Yritysyhteistyöhön tulostusasioiden ympärille rakentui äskettain Technobotnialla esimerkiksi Energy Vaasa 3D-hanke, missä yrityksiä kannustettiin hyödyntämään uutta paikallista tulostusmahdollisuutta yrityksien ensimmäisiin alueen projekteihin.
”Ympäristössä on runsaasti yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita uuden teknologian mahdollisuuksista ja myös jo hyödyntävät sitä omissa tekemisissään. Kannustamme asiassa eteenpäin, ja kanssamme toteutetut tuotekehitysprojektit ovat mainio etenemistapa”, kertoo Vaasan Yliopiston tuotantotalouden professori Petri Helo.
Erityyppisissä 3D-tulostusprojekteissa niin muovi- kuin metallipuolella on kaikkiaan parin viime vuoden mittaan ollut mukana parikymmentä alueen yritystä.
Metallitulostuksen palvelupaketti kehittyy Technobotnialla parhaillaan vahvoin askelin ja lähiaikoina on suunnitteilla myös avoin maksuton yleisötilaisuus vaasalaisen 3D-tulostuksen nykymahdollisuuksiin tutustumiselle. Technobotnian ja konetoimittajan Prima Powerin yhteistilaisuus aiheesta kiinnostuneille yrityksille pidetään syyskuun lopulla.
”Luvassa on mielenkiintoisia näkymiä mahdollisuuksiimme 3D-metallitulostuksen alueella. Kannattaa käyttää tämä mahdollisuus hyväksi. Tilaisuus järjestetään Covid-turvallisuusmääräykset tarkoin huomioiden”, Rayko Toshev kertoo.
”Tervetuloa tutustumaan Prima Additiven 3D-metallitulostuskoneisiin ja koko prosessiin Vaasan yliopistolle. Olemme paikan päällä vastaamassa kaikenlaisiin kysymyksiin aiheeseen ja sen sovellusmahdollisuuksiin liittyen”, jatkaa Ilkka Hunnakko Prima Powerilta.
Technobotnia
Technobotnia on Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan Yliopiston yhteislaboratorio Vaasassa. Technobotnia perustettiin vuonna 1996 lisäämään teknisten koulujen sekä koulujen ja teollisuuden välistä yhteistyötä Vaasan alueella. 3D-tulostus on yksi erikoisosaamisalue.
Prima Additive
Prima Additive on ohutlevykoneisiin, järjestelmiin ja ohjelmistoihin keskittyvän Prima Powerin tapaan Prima Industrie-konsernin tuotedivisioona. Prima Additive kehittää, myy ja markkinoi 3D-metallitulostuksen valmistusjärjestelmiä. Niistä tärkeimmät ovat jauhepeti- sekä LMD (Laser Metal Deposition) -menetelmät.
Kari Harju
Syyskuun Konekuriiri on ilmestynyt
Metallin syyskuun konepaketti – Konekuriirin numero 7/2021 on ilmestynyt. Syyskauden avauksessa ovat mukana tuttuun tapaan alan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Syksyn messuja ennakoidaan, live-konenäyttelyssäkin vieraillaan pitkästä aikaa. Investointiartikkeleita syyskuun numerossa on mm. Leppävirralta, Laitilasta, Vaasasta, Kangasalta ja Ylöjärveltä.
Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
KK Ilmoittajat syyskuu 7 2021
Väitöstutkimus kuroo umpeen teollisuuden osaamistarpeiden ja koulutuksen välistä aukkoa lisäävässä valmistuksessa
Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus kasvaa vauhdilla haastamaan perinteisiä teollisia valmistusmenetelmiä. LUT-yliopistossa valmistunut konetekniikan alan väitöstutkimus tarkastelee lisäävää valmistusta oppimisen näkökulmasta, ja auttaa vastaamaan teollisuuden kasvaviin osaamistarpeisiin.
Lisäävä valmistus on joillakin aloilla saavuttanut jo niin kutsutun teollisen standardin aseman. Alaan liittyvä tutkimus ja koulutustarjonta on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, sillä osaamisen puute jarruttaa vielä suomalaista yrityskenttää tarttumasta eri 3D-tulostuksen tarjoamiin tekniikoihin.
Ari Pikkaraisen LUT-yliopistossa valmistunut väitöstutkimus yhdistää lisäävän valmistuksen tekniikkaa ja pedagogiikkaa, ja tarjoaa työkaluja korkeakoulusektorille. LUT on yksi Suomen johtavista lisäävän valmistuksen tutkimus- ja koulutusyksiköistä, ja Pikkaraisen tutkimus ensimmäinen aihetta käsittelevä väitöskirja LUTissa.
”Osaamisen puute ja vaillinainen ymmärrys 3D-tulostuksen mahdollisuuksista ovat selkeä pullonkaula yritysten kasvulle tietyillä valmistavan teollisuuden sektoreilla. Yritysten edustajat puhuvat jo selvästä osaamisen puutteesta, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikössä konetekniikan lehtorina työskentelevä Pikkarainen.
Pikkarainen kertoo, että ohjaajansa professori Heidi Piilin kanssa he tunnistivat jo vuosia sitten kasvavan tarpeen kehittää lisäävän valmistuksen koulutusta.
”Opiskelin itse muutamia vuosia sitten työn ohessa opiskeltavaksi suunnitellussa LUT-yliopiston konetekniikan DI-ohjelmassa, ja innostuin samalla tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Väitöskirjani rakentui idealle, että valmistuvat amk- ja diplomi-insinöörit voisivat jatkossa viedä lisäävän valmistuksen osaamista mahdollisimman tehokkaasti yrityskentälle”, sanoo Pikkarainen.
Tekniikan alan ja lisäävän valmistuksen pedagogiikka on Pikkaraisen mukaan vielä varsin vähän tutkittu alue.
”Tekniikan ja sen oppimisen erityispiirteet tuntuvat olevan vielä tutkimuksellisesti melko alkutekijöissään, mistä hieman yllätyin. On kuitenkin selvää, että perinteiset menetelmät eivät täysin tue kovaa vauhtia kehittyvän tekniikan oppimista.” Pikkaraisen tutkimuksessa oppimisen ja sitä tukevan opetuksen metodit on viety opetussuunnitelmatasolle saakka. Luontevana sovelluskohteena hänellä itsellään toimii Lapin ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelma, jossa lisäävää valmistusta on mahdollista opiskella jopa 47,5 opintopistettä kursseina, projekteina ja opinnäytetyönä.
”Tutkimuksessani kehitetyt työkalut soveltuvat koko korkeakoulusektorille, sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin”, päättää Pikkarainen.
Diplomi-insinööri Ari Pikkaraisen konetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Development of learning methodology of additive manufacturing for mechanical engineering students in higher education tarkastettiin 7.7.2021 klo 12 LUT-yliopiston auditoriossa etäyhteyksin. Vastaväittäjänä toimii Program director DI Dr. Maximilian Lackner, FH Technikum Wien, Itävalta. Kustoksena toimii professori Heidi Piili LUT-yliopistosta.
Nopeaa 3D-tulostusta metrin työalueella
Tehokkaasti sovellettuna 3D-tulostimilla tekee monenlaisia asioita. Esimerkiksi prototyyppien valmistus on tuttu sovellusalue. Kun Framery hankki kookkaan 3D-tulostimen, protojen valmistus sai nopeutta ja rahaakin säästyy aiempaan verrattuna.
Frameryn yritystarinaa ovat monet seuranneet mielenkiinnolla viime vuosina.
Nuorten insinöörien omakohtaista kokemuksista avokonttorin hälinässä syntynyt, tehokkaasti tuotteistettu idea konttoreihin sijoitettavista äänieristetyistä työtiloista ja samalla työrauhan tyyssijoista on rauhoittanut perin monen toimistoammattilaisen työelämää viime vuosina.
Yritys aloitti vuonna 2010 ja vuonna 2019 ylitettiin 100 miljoonan liikevaihto.
Konttorit tyhjentänyt koronavuosi hidasti hieman yrityksen kasvua, mutta jatkolta odotetaan taas paljon. Tekemistä vuosien mittaan tällä useaan kertaan niin meillä kuin muuallakin palkitulla yrityksellä riittää.
Myös tuotepaletti on viime aikoina laajentunut. Uusi tuote Framery One keskittyy mm. datayhteyskapasiteetin kasvattamiseen ja työtilojen yhteysmahdollisuuksien kasvattamiseen.
Samalla uusi tuote on merkittävä siirtymä materiaalipuolella. Aiemmat tuotteet Framery O, Framery Q ja Framery 2Q ovat koottu puumoduuleista. Uusi tuote Framery One tehdään metallimoduuleista.
Tulostusta omaan haltuun
Framery työllistää Tampereen Sarankulmassa 330 henkilöä 15 eri maassa ja pääkonttori sijaitsee Tampereen Sarankulmassa. 90 prosenttia työntekijöistä työskentelee Tampereella. Siellä tapahtuvat myös yrityksen suunnittelutoimet parinkymmenen henkilön voimin, ja Sarankulmassa tehdään myös tuotteiden kokoonpanot. Tuotekomponettien valmistuksen hoitaa alihankkijaverkosto.
Tuotteiden ja komponenttien suunnitteluun kuuluu tietenkin runsaasti testaamista ja prototyyppien valmistusta. Prototyyppien tuotannossa Framery on jo pitkään hyödyntänyt muovimateriaalien 3D-tulostuksen mahdollisuuksia. Tarvittavat prototyypit yritys on hankkinut alihankinnasta ja lisäksi tarkoitukseen yrityksellä on ollut omassa käytössään pöytätyyppiset filamentti ja SLA-tulostimet.
Koska protoja tarvitaan paljon ja tulostustarve kasvaa, yritys on pyrkinyt viime aikoina laajentamaan tulostuksen mahdollisuuksiaan eteenpäin.
”Syynä ovat varsinkin kustannukset. Muualla teettäminen maksaa”, sanoo Frameryn 3D-tulostimista vastaava tuotekehitysinsinööri Teemu Niskanen.
Asian edistämiseksi yrityksessä käynnistyi alkuvuodesta projekti, mikä kasvatti talon omaa tulostuspotentiaalia. Framerylla tulostaa aiempien pöytätulostimien lisäksi Vossin kautta uusi filamenttikone, BigRep STUDIO G2.
Kookkaita tulosteita taloudellisesti
BigRep on vuonna 2014 aloittanut saksalaisvalmistaja, joka tekee muovitulostimia teollisiin tarpeisiin ja aina kokoluokkaan 1x1x1 m³ asti. BigRep-tulostimet ovat isoilla kasvatustilavuuksilla, ja hankinnassa myös Framerylla se oli yksi ratkaisevista tekijöistä.
”Toki vakaa valmistaja ja maahantuoja olivat tärkeitä seikkoja, mutta koko oli tässä iso tekijä. Koneen 1000x500x500 mm:n tulostusalue mahdollistaa isojen kappaleiden tulostamisen, juuri sellaisten, jotka aiemmin on hankittu alihankintaverkostosta”, kertoo Niskanen.
”Samalla kone on nopea. Laitteessa on mm. kaksi suutinta, mikä lisää tulostusnopeutta ja mahdollistaa vaikkapa kahden materiaalin käytön tulostettaessa. Tulostusnopeutta lisää jatkossa myös koneeseen tilaamamme 1 mm:n suutin, vakiona tässä suutin on 0,6 -mm:n kokoluokkaa”, Niskanen sanoo.
Materiaalina Framerylla on tulostettu PLA:ta. Aika näyttää jatkon, kirjo on materiaalien suhteen koneelle runsas.
BigRep on ollut Framerylla käytössä vasta hetken, mutta käytännön etuja yritys on havainnut pienelläkin aikavälillä. Jatkossa Teemu Niskanen ennakoi koneen olevan varsin monessa mukana.
”Eihän tämä nyt kaikkiin prototöihin sovi, mutta tiettyihin tehtäviin tämä on pätevä laite. Ja säästöjäkin olemme jo saaneet syntymään. Olemme tehneet koneella yhden projektin ja laskimme, että jo sen puitteissa säästimme tuhat euroa verrattuna siihen, että kappaleet olisi tilattu alihankinnasta”, Niskanen sanoo.
Teemu Niskasen mukaan koneella tehtäneen Framerylla prototyyppien lisäksi jatkossa esimerkiksi jigejä.
Kari Harju
AM Cube Chironin tuotevalikoimaan
Koneistus- ja sorvauskeskusten valmistaja Chiron Group laajentaa tuotepalettiaan. AM Cube Valmistajan uutuus ainetta lisäävän valmistuksen tuotesektorille.
Kookkaiden, vaativien komponenttien valmistukseen suunniteltu AM Cube on Chironin ensimmäinen tuote AM-alueelle.
LMD-menetelmään perustuva uutuus on tarkoitettu komponenttien pinnoittamiseen ja korjaamiseen sekä verkkomaisten kappaleiden tulostamiseen ja sen myötä Group ilmoittaa vahvistavansa koneistuksen ja automaation ydinosaamistaan uudella tuotealueella kokonaisvaltaisen tuotetarjonnan periaatteiden mukaan.
LMD (Laser Metal Deposition) on DED-suorakerrotusmenetelmään perustuva lisäävän valmistuksen prosessi, jossa materiaaleja yhdistetään ja sijoitetaan sulattamalla kohdistettua lämpöenergiaa käyttäen.
”AM-osasto on uusi startup-yritys omassa liiketoimintaryhmässämme”, kertoo Axel Boi, Chiron Groupin AM-johtaja. ”3D-metallitulostiuutuus on suunniteltu ja suurempien komponenttien käsittelyyn ja tätä teknologiaa voidaan käyttää konepaja-, työkaluvalmistus-, energiantuotanto- ja ilmailualalla. Nämä ovat kaikki tärkeitä asiakassektoreita konsernin toiminnassa”.
Uutta kehitystyötä
AM Cuben toiminta perustuu työstökoneiden koordinaattijärjestelmään, ohjelmointi tapahtuu DIN ISO -koodilla tai CAD/CAM-ohjelmistotyökalulla.
Useimmista LMD-tulostimista poiketen AM Cuben tulsotuspää voidaan vaihtaa tulostus-/pinnoitusprosessin aikana. Siten Cubea voidaan käyttää eri prosesseihin: esimerkiksi yhtä tulostuspäätä voidaan käyttää korkean pinnanlaadun saavuttamiseen ja toista vaikkapa tehokkaaseen täyttöön. Päänvaihto koneessa on automaattitoiminto. Tulostuspäitä AM Cubessa on kolme.
AM Cubessa voidaan käyttää sekä lankaa että jauhetta eri tuotantovaiheissa yhdessä valmistusprosessissa. Molemmilla prosesseilla on omat sovelluksensa: vaikka jauheella pinnoitus on yleisimmin käytetty prosessi, lankapohjainen lasermetallipinnoitus lisää Chironin mukaan tuotannoin turvallisuutta ja myös jätemateriaalia syntyy vähemmän.
Järjestelmä on suunniteltu alustaksi, joka voidaan muokata 4-akseliseen ja 5-akselisen tuotantoon suhteellisen pienellä vaivalla. AM Cube täyttää turvallisuusvaatimukset myös miehittämättömään käyttöön. Jos AM Cubea käytetään erityisen reaktiivisten materiaalien, kuten titaanin, koneistamiseen, koko järjestelmään voidaan ajaa suojaavaa kaasua hapettumisen vähentämiseksi. Suomen edustaja on Machinery.
Kari Harju
Toukokuun Konekuriiri on ilmestynyt
Konekuriirin toukokuun numero 5/2021 on ilmestynyt. Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
Konepajojen ammattilehden toukokuun numerossa ovat mukana ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutuudet, uutiset ja tapahtumat. Investointiartikkeleita toukokuun numerossa tutun runsaasti, mm. Kuopiosta, Seinäjoelta, Punkaharjulta ja Pietarsaaresta. Lue Konekuriiri!
KK Ilmoittajat toukokuu 5 2021
Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy
Konepaja Reini
KONEKURIIRI 