Mainiota joulukuuta! No niin, kymppi täynnä – Konekuriiri 10/2025 on ilmestynyt. Joulukuun numerossa ovat mukana vuodenvaihteen koneasiat, uutuudet, ajankohtaisuutiset ja investointiartikkelit. Helsingissä pidettiin marraskuun alussa Teknologia, sieltä kuvallisia terveisiä mukana tässä tämän vuoden viimeisessä numerossa. Kyllä, aina Täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea!
Joulukuun numeron ilmoittajat:
Hyvää marraskuuta! Se on siinä – syksyn konepaketti tässä ja nyt! Konekuriirin numero 9/2025 on ilmestynyt. Uutuuksia, ajankohtaisasiaa, uutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja ja totta kai, lokakuisesta Stuttgartin Blechexposta kunnon messukatsaus. Hyviä lukuhetkiä!
Marraskuun numeron ilmoittajat:
Mainiota lokakuuta! Konekuriirin numero 8/2025 on ilmestynyt. Kuten asiaan kuuluu, lokakuun numero on täynnä ajankohtaisasiaa, uutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja ja tietty asiaa alkusyksyn messuilta Hannoverin EMO 2025:ta ja Alihankinnasta. Stuttgartin Blechexpo on pian, ennakkoja mukana tässä numerossa. Kannattaa lukea!
Lokakuun numeron ilmoittajat:
No niin, mainion reipasta syyskuuta! Konekuriirin numero 7/2025 on ilmestynyt. Syksyn avauspaketti on tukeva kattaus uutta teknologiaa, alan uutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja ja alkusyksyn messutapahtumia – Hannoverin EMO 2025- ja Tampereen Alihankintaa alustetaan, totta kai. Lue Konekuriiri – Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä alan tuoreet uutiset nyt ja tässä.
Syyskuun numeron ilmoittajat:
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla toukokuussa julkaistussa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen.
Kevään 2025 suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen talouden pysyttelevän kiinni kasvussa tulevina vuosina. Kuluvalle vuodelle ennustettiin 1,2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,4 prosenttia.
Maailmanpolitiikan epävarmuudesta ja Yhdysvaltojen tulliuhasta huolimatta Etlan ennusteryhmä arvioi euroalueen talouskasvun vahvistuvan tänä vuonna ja kääntävän Suomenkin talouden nousuun.
Toimialaennusteen mukaan rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo selvästi ja myös teollisuustuotanto pääsee kohtalaiseen vauhtiin. Koko kansantalouden arvonlisäys kasvaa tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Vaihtelevia kasvulukuja
Toimialaennusteessa teollisuuden päätoimialoista suurimmalle, metalliteollisuudelle, ennustetaan puolentoista prosentin kasvua tänä vuonna, ja ensi vuonna puolisen prosenttia. Suurempaan kasvuvauhtiin pääsee viennin vauhdittamana sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Heikoimmin teollisuuden toimialoista suoriutuu kuljetusvälineiden valmistus, mutta myös koneiden ja laitteiden tuotanto lisääntyy tänä vuonna vain vähän.Metsäteollisuuteen Etla ennustaa reilun kahden prosentin kasvuvauhtia tälle ja ensi vuodelle. Kotimaan ja Euroopan rakentamisen kehitys tukee puutuoteteollisuuden kääntymistä kasvuun, ja alan vienti kasvaa voimakkaasti. Paperiteollisuudessa ei sen sijaan ole luvassa yhtä vahvaa kasvua.
Yksityiset palvelualat alkoivat kasvaa viime vuoden mittaan. Tänä vuonna ne kasvavat noin prosentin ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Kasvun piristymistä tänä vuonna selittää pitkälti kysynnän kasvu jalostuksen toimialojen kehityksen kohentuessa. Hitaan kasvun oloissa työllisyyden kasvu on kuitenkin heikkoa. Yksityinen kulutus alkaa ensi vuonna tukea palvelualojen kysyntää.
Kevään 2025 Suhdanne Toimialat perustuu Etlan maaliskuussa julkaistun Suhdanne Kevät 2025 -makrotalouden ennusteeseen ja mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmalliin. Suhdanne Toimialat sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.
Oi suvi suloinen! Kesä on saapunut ja Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2025 ilmestynyt. Täyttä koneasiaa suven kuvioihin, uutta teknologiaa, uutisia sekä investointiartikkeleita. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet, ajankohtaisartikkelit sekä tuoreet uutiset. Koko kesäksi, tässä nyt. Lue!
Kesä-elokuun numeron ilmoittajat:
Toukokuun koneuutiset – Konekuriiri 5/2025 on ilmestynyt. Tiivis paketti kevään teknologiauutuuksia, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita sekä tietoa tulevista tapahtumista. Jep, toukokuun Konekuriiri – Täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea!
Toukokuun numeron ilmoittajat:
Kun Suomesta tuli Naton jäsen, avautuivat myös järjestön hankintamarkkinat toden teolla suomalaisyrityksille. Perustieto Nato-hankintojen mahdollisuudet ja prosessit, esimerkit ja työkalut olivat ytimessä Alihankinta goes Nato -seminaarissa Tampereella maaliskuulla.
Nato-hankinnat ovat perustaltaan julkisia kilpailutuksia ja hankintojen kokoluokka on useita kymmeniä miljardeja vuosittain. Parhaillaan ne kiinnostavat yhä laajemmin myös suomalaistahoja.
Hankintoihin mukaan pääseminen edellyttää tiivistä oman alan osaamista, kapasiteettia ja usein verkottumista, vahvaa ymmärrystä alkuun monimutkaisen tuntuisista hankintaprosesseista. Osaltaan ymmärrystä prosesseista sekä tietoa ja työkaluja teemaan tarjoavat erilaiset tapahtumat, kuten Tampereen maaliskuun tapahtuma.
Tietoa ja caseja
Tampereen Alihankinta goes Nato-tapahtumassa teemaa avasi Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen puheenvuorot.
PVLOGL:n esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki, PVLOGLE:n hankinta-alan toimialapäällikkö, DI Taina Hurme ja PVLOGL:n apulaisosastopäällikkö ja majuri Raine Pölönen esiintyivät.
Teemoina olivat Puolustusvoimien hankinnoista vastaavan Logistiikkalaitoksen toiminta Nato-aikana ja sen hankkeiden verkkosivusto Hilma, sekä Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA (Nato Support and Procurement) ja sen hankeviestintä. NSPA tukee Naton jäsen- ja kumppanuusmaita monikansallisten materiaali- ja palveluhankintojen toteuttamisessa.
Käytännön esimerkit avasivat teemaa lisää. Sukkamestarit Oy:n Jani Tarkki taustoitti esityksessään, kuten hän kutsui, ”sukka-alan jackpotia”, eli miten myydään 750 000 kappaletta merinovillasukkia Tanskan puolustusvoimille.
Vastaus liittyi mm. sinnikkyyteen ja innovatiivisiin tuotteisiin, aktiivisuuteen puolustusalan kansainvälisisissä messutapahtumissa ja niiden kautta avautuneisiin tuote-esittelymahdollisuuksiin.
Toimitusjohtaja Sanna Aho avasi FY-Compositesin näkökulmaa hankintamarkkinoille ja Finn-Enterprise WW Oy:n Wilhelmiina Wadsteinin tarina alleviivasi nuoren sukupolven ennakkoluulottomasta muuntautumisesta asealan perheyrityksen peräsimeen ja suuntimaa myös Nato -markkinoiden suuntaan. Saab Finlandin alihankintaverkostoa ja sen vaatimuksia valotti Elisa Korin.
Mahdollisuus PK-yritysten viennin kasvulle
Tampereen tapahtuman organisoi Tampereen Messut yhteistyössä Tampereen kauppakamari, Business Tampere, Pirkanmaan turvallisuusklusteri.Kyseessä oli seminaarisarjan ensimmäinen tilaisuus. Seminaarin yhteydessä yrityksillä oli mahdollisuus hakea Naton NCAGE-koodia tai päivittää hankittua koodia konsulttiyhtiö Finnish Operations Centerin (FOC) työpajassa.
NCAGE-koodi (NATO Commercial and Government Entity Code) on yrityksille ja organisaatioille annettava tunniste, joka mahdollistaa osallistumisen NATO:n hankintajärjestelmiin sekä laajemmin puolustusalan kansainvälisiin projekteihin.
Samalla se on ensimmäinen askel yrityksen halutessa mukaan NATO-markkinaan.
Suomessa NCAGE-koodeja on myönnetty toistaiseksi vähän, satoja, muissa Pohjoismaissa huomattavasti enemmän ja Saksassa kymmeniä tuhansia, taustoittaa FOC. Tulevaisuudessa määrä lisääntyy varmasti. Jatkossa Nato- ja puolustusmarkkinoilla voi olla merkittävä rooli myös suomalaisen PK-yrityskentän viennin kasvussa, totesi tilaisuudessa omassa esityksessään mm. FOC:n Teemu Anttila.
Puolustusalan teemat ovat näinä aikoina kiintoisa aihepiiri, tunnelma oli tiivis. Isommallekin seminaaritilalle olisi ollut käyttöä.
Kari Harju
Kuva ylhäällä: Alihankinta goes Nato täytti Tähtiareenan seminaaritilan maaliskuulla. Alustamassa PVLOGL:n esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki.
Tekoälykehityksen seuraava vaihe tuo uusia erikoistuneita sovelluksia teollisuuden ja eri toimialojen uudistumisen tueksi. Vaikutukset tuottavuuden parantamiseen voivat olla huomattavia. Onkin tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Euroopan on tehtävä kattavia tekoälyinvestointeja pärjätäkseen globaalissa kilvassa, ehdottaa Sitran uusi selvitys.
Euroopan on mahdollista parantaa asemaansa maailmanlaajuisessa tekoälykilvassa, mutta se vaatii määrätietoisia toimia tekoälykehityksen seuraavan vaiheen hyväksi, arvioi Sitran uusi selvitys. Tekoälykehitys kiihtyy ja seuraava merkittävä askel ovat eri toimialoilla käytettävät pitkälle erikoistuneet tekoälymallit ja -sovellukset. Siinä missä yleiskäyttöiset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, ovat tehostaneet tietotyötä, nyt kehitettävät toimialakohtaiset sovellukset vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden ja terveydenhoitoalan uudistumista.
Sovellusten avulla yritykset ja organisaatiot voivat selättää omien toimialojensa monimutkaisia ongelmia, tehostaa ja automatisoida prosessejaan sekä uudistaa liiketoimintansa ydintä. Sitran työpaperi Applying AI in key European industries – strengthening competitiveness and innovation in Europe arvioi, että sovelletun tekoälyn laajalla käytöllä on huomattavia vaikutuksia tuottavuuteen ja kasvuun. Selvityksen on laatinut Sitran toimeksiannosta teollisuusprofessori Mika Ruokonen LUT-yliopistosta.
Tekoälystä tehoa ja kilpailuvaltti
Toimialakohtaiset tekoälymallit ja niin sanotut tekoälyagentit eli tehtävien automatisointia tukevat ohjelmistot tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään merkittävästi. Sitran johtavan asiantuntijan Heikki Auran mukaan Euroopan vahvuuksia tekoälykilvassa ovat teknologisesti edistyneet teollisuudenalat, jotka tuottavat arvokasta dataa tekoälymalleille.
”On tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Tällaista dataa voi olla esimerkiksi koneiden käyttö- ja vikahistoria, jota on tallennettu huoltoyhtiöiden ja laitevalmistajien järjestelmiin. Datan avulla voidaan kouluttaa erikoistuneita tekoälymalleja, joita yritys voi hyödyntää ennakoimaan huoltotarpeita”, sanoo Aura.
Huoltotarpeen paljastuessa tekoälyagentti tilaisi huollon automaattisesti ja ehkäisisi tärkeän laitteen päätymisen epäkuntoon. Vastaavia agentteja olisi yrityksessä useita ja ne tekisivät yhteistyötä.
“Liiketoiminnan kilpailuetua ei saavuteta yleisluontoisilla työkaluilla, jotka ovat laajasti saatavilla. Tekoäly parantaa tuottavuutta eniten, kun dataa käytetään strategisesti ja sitä yhdistetään soveltaviin tekoälyratkaisuihin. Talouden ja teollisuuden uudistamisen potentiaali on tällöin merkittävä”, sanoo selvityksen laatinut Mika Ruokonen.
Uusille ratkaisuille on polttava tarve. Yrityssektorin heikko tuottavuus on Suomen kansantalouden suurin ongelma eikä digitalisaatiota olla onnistuttu valjastamaan riittävästi kasvun lähteeksi. Näin arvioi Sitran äskettäinen selvitys, jonka oli laatinut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.
Euroopan omavaraisuus turvattava
Euroopan pirstaleiset markkinat sekä riippuvuus ulkomaisista teknologiatoimittajista ovat hidastaneet tekoälyn käyttöönottoa eikä Eurooppa ole pysynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan investointivauhdissa. Suomessa tilanne on verrattain hyvä: Suomi on kansainvälisesti viidennellä sijalla tekoälyinvestoinneissa asukasmäärään suhteutettuna.
Euroopan tulisikin panostaa erikoistuneisiin tekoälymalleihin innovoinnin vauhdittamiseksi ja omavaraisuuden turvaamiseksi tekoälyn alalla, selvitys ehdottaa.
“Omavaraisuutta on vahvistettava etenkin kriittisissä tekoälyteknologioissa, kuten pilvi-infrastruktuurissa ja puolijohteissa. Esimerkiksi noin 80 prosenttia eurooppalaisesta datasta sijaitsee amerikkalaisissa pilvipalveluissa. Tämä on riski Euroopalle, mikäli datan hyödyntäminen, analyysi ja jatkojalostaminen vaikeutuisi”, sanoo Aura.
Lisäksi on varmistettava, että yrityksillä on Euroopassa käytössään kestävästi tuotettua ja kohtuuhintaista laskentakapasiteettia sekä suuria kielimalleja kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Myös osaamiseen tulee panostaa ja investointeihin varattua rahoitusta ohjata nopeasti ja tehokkaasti Euroopan yritysten avuksi.
Euroopan komissio kertoi helmikuussa aloitteesta, jolla se pyrkii saamaan liikkeelle 200 miljardin euron investoinnit tekoälyn kehittämiseen.
“Suomen vahvuudet tekoälyosaamisessa tunnetaan. Voimme hyötyä EU:n investoinneista. Parhaimmillaan voimme synnyttää Suomeen merkittäviä uusia tekoäly-yrityksiä”, sanoo Ruokonen.
Huhtikuun konepaketti – uusi Konekuriiri on ilmestynyt! Konekuriirin tämän vuoden nelosnumerossa ovat mukana huhtikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Alahärmästä, Sievistä ja Sipoosta. Ja totta kai – täyttä koneasiaahan se on – kannattaa lukea!
Huhtikuun numeron ilmoittajat:
KONEKURIIRI 