Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kesäkuussa 38,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset kasvoivat 25,2 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuuden uusien tilauksien kasvu jatkui kesäkuussa edeltävien kuukausien tapaan vahvana. Yritykset saivat Tilastokskuksen mukaan kesäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla.

Uudet tilaukset kasvoivat eniten paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, jossa tilausten arvo oli 44,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 37,8 prosenttia sekä kemianteollisuudessa 29,8 prosenttia.

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen, jonka perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu kuukausittain 400 – 450 yritystä tai näiden toimialayksikköä.

Teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso, toteaa Teknologiateollisuuden elokuun alun Talousnäkymät-raportti.

Teknologiateollisuuden mukaan hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä: henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä.Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

”Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa.

Myös henkilöstömäärä jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä. Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on peräti 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Vahvaa vauhtia metallissa

Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi huhti−kesäkuussa seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi peräti 49 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli 0,6 prosenttia suurempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2020 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 133 800 eli noin 800 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Komponenttipula ja materiaalien hinnat huolettavat

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt koronasta pelättyä paremmin. Suomi on päässyt globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

Teollisuudessa on koronakriisissä pärjätty tähän mennessä, mutta tilanne toki jatkuu. Petteri Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

EK:n heinäkuun lopulla julkaistun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannetilanne on jatkanut paranemistaan kesän aikana. Koronasta eniten kärsinyt palveluala on nyt myös nousemassa jaloilleen.

”Suhdannetilanne on kesän aikana parantunut rajoituksista kärsineellä palvelualalla. Ensi kertaa koronakriisin aikana suurempi osuus yrityksistä näkee palvelualojen tilanteen kehittyvän parempaan suuntaan.

Teollisuudessa vire on jatkunut niin ikään myös hyvänä ja tilauskanta on ollut viimeksi näin hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Sen sijaan rakentamisessa on odottavampi tunnelma”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Erot toimialojen ja yritysten välillä ovat yhä suuria. Vaikka näkymät ovat myönteiset syksyä kohden mentäessä, on nousu palveluiden näkymien piristymisen varassa. Koska epidemia ei ole vielä ohitse, voi palvelualojen, ja sitä kautta koko elinkeinoelämän, suhdannenäkymä vaimentua loppuvuoden aikana.

”Teollisuuden ja rakentamisen vaisumpiin suhdannenäkymiin vaikuttaa osaltaan maailmaa vaivaava komponenttipula sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Nämä tekijät toistuvat kysyttäessä suurimpia tuotannon kasvun esteitä. Kokonaisuutena suurin ongelma yrityksille on kuitenkin nopeasti esiinnoussut työvoiman saatavuus. Palvelualoilla työvoiman saatavuusongelmista raportoi ennätyksellisin suuri osuus (32 %) vastaajista eikä tilanne tule helpottamaan lähiaikoina, päinvastoin,” Pakarinen toteaa.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suhdannebarometrin vakavin viesti on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se on vieläkin kovempi. Työvoiman saatavuus uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun. Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä, joilla tähän viestiin vastataan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2021 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 160 yritystä, joilla on Suomessa noin 270 000 työntekijää.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uusimman investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien kasvun odotetaan olevan kuluvana vuonna hyvin voimakasta. Teollisuuden yhteenlaskettujen investointien arvo olisi vuonna 2021 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 16 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

EK:n mukaan erityisen positiivista on, että kasvua ennakoidaan sekä kiinteisiin- että tutkimus- ja kehitysinvestointeihin.

”Toimialoittain tarkasteltuna erityisen vahvaa kehitystä kiinteiden investointien osalta löytyy metsä- ja elintarviketeollisuudesta. Tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa vahvin kasvu on kemianteollisuudessa mutta myös teknologia- ja metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostukset ovat selvästi lisääntymässä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Teollisuuden kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan EK:n tiedustelun mukaan tänä vuonna noin 5,2 miljardia euroa, eli kasvua viime vuoteen nähden olisi reilut 19 prosenttia. Teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot kasvaisivat vajaat 12 prosenttia ja niiden arvo olisi noin 3,4 miljardia euroa. Myös energiahuollon investointinäkymät ovat hyvin valoisat ja alan investointien määräksi ennakoidaan tänä vuonna noin 2,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi viime vuoteen nähden reilun 23 prosentin kasvua.

Teollisuuden investointiasteen odotetaan EK:n tiedustelun kipuavan investointijysäyksen myötä tänä vuonna noin 24 prosenttiin.