Alihankinta- ja AlihankintaHEAT -tapahtumat käynnistyvät Tampereella tänään. Näytteilleasettajia kolmen päivän kokonaisuudessa esittäytyy yli 900.
Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettävät Alihankinta- ja AlihankintaHEAT käynnistyvät tänään tiistaina. Kokonaisuudessa esittäytyy yli 900 näytteilleasettajaa ja kaikki messuhallit ovat Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa käytössä.
Tampereen Messut toteutettaa kokonaisuuden terveysturvallisuus edellä. ”Olemme vastuullisena tapahtumajärjestäjänä panostaneet vahvasti hygieniaan ja turvallisuusohjeisiin sekä tehneet tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa”, toteaa markkinointi- ja viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messuilta.
”Ehdottomasti tärkein ohjeistus on, että messuille saavutaan vain terveenä. Toki luotamme asiakkaidemme hoitavan myös oman osuutensa vastuullisesta vierailusta tapahtumassa.”
Alihankinnan nettisivujen koronasivustolta löytyy tapatumaan liittyviä turvallisuusohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Tapahtuma jatkuu Tampereella torstaihin 23.9. saakka.
Vaasalaisoppilaitosten yhteislaboratorio Technobotnia kehittyy yhtenä 3D-tulostuksen tutkimuskeskuksista Suomessa. Muovipuolen perinteet ovat laboratoriossa pitkät, ja nyt myös metallien tulostuksen ketjuun on laaja valmius hiljattain Prima Powerilta hankitun metallin 3D-tulostimen myötä. Yrityksille suunnatut tuotekehitysprojektit ovat Technobotnian keskeistä suuntimaa toiminnoille myös jatkossa.
Technobotniassa muovin 3D-tulostuksen juuret ulottuvat vuosikymmenen taakse, alan tutkimus on talossa moninaista ja myös tulostinkalusto mittava.
Tuoreimpia hankintoja opiskelija- ja tutkimus- ja yritysprojektikäytössä toimivan laboratorion kymmenien koneiden konekantaan ovat mm. kaksi vaativan tulostuksen SLS-tulostinta. Tutkimuksen suuntimista Technobotnian yksi mielenkiintoinen alue muovipuolella on robotiikan hyödyntäminen 3D-tulostuksessa.
Yritysyhteistyö on tulostusasioissa tutkimustyön ohella Technobotnian keskeinen panostuskohde. Kuvassa vasemmalta professori Petri Helo, laboratorioinsinööri Sulaymon Tajudeen, yliopistolehtori Rayko Toshev, projektitutkija Miguel Zamora Cordero ja Prima Powerin myyntipäällikkö Ilkka Hunnakko.
Käsivarsirobotin avulla voidaan helpottaa monimutkaisten ja suurempien komponenttien tulostusta, ja yksi etu on myös se, että kun perinteinen 3D-tulostin tekee vaakasuoraa pintaa, käsivarsirobotin avulla voidaan heti tavoitella kolmiulotteista pintaa materiaalinkäyttö optimoiden. Matka on pitkä, mutta työ etenee. Yhteistyökumppani on ABB.
Uutta kiinnostavaa teknologiaa
Technobotnian metallintulostusmahdollisuudet kehittyivät viime vuonna isosti, kun Vaasan Yliopisto hankki Technobotniaan oman Prima Additive 3D-metallitulostimen, mikä mahdollistaa tutkimustöiden ohella tulostustyöt saman katon alla.
Hankinnan tausta liittyy tietenkin alan nopeaan kehitykseen ja potentiaaliin, kiinnostus 3D-metallitulostusta kohtaan ja myös sen hyödyntäminen teollisuudessa on tunnetusti kasvanut maailmalla kohisten viime vuodet.
”Kyseessä on uusi tapa valmistaa tiettyjä tuotteita. Kaikkiin tuotantotarpeisiin se ei sovellu, mutta joihinkin tehtäviin se on hyvin kilpailukyinen ja itse asiassa joskus myös ainoa mahdollinen vaihtoehto”, kertoo tuotantotalouden yliopistonlehtori Rayko Toshev.
”Usein edut liittyvät rakenneoptimointiin kuten toiminnallisuuden parantamiseen tai materiaalikäytön vähentämiseen ja siten rakenteiden keventämiseen tai lopputuotteessa tarvittavien komponenttien määrän vähentämiseen tulostuksen avulla. Jo olemassa olevaa ei kannata kuitenkaan suoraan siirtää tulostuksella tehtäväksi, pitää luoda aidosti uutta, siinä on homman juju”, taustoittaa Toshev.
Uusi 3D-metallitulostin on ollut Technobotnian käytössä vuoden päivät. Tulostustyöt vaativat käyttäjältä kunnon suojauksen. Ohjauksella Sulaymon Tajudeen.
Suuntima tuotekehitysprojekteihin
Technobotnian Prima Additiven valmistaman 3D-metallitulostimen toimitti Prima Power. Jauhepetimenetelmän kone on tyypiltään Print Sharp 250. Tulostusalue on 300x250x250 mm.
Rayko Toshevin mukaan konevalinta määräytyi tiettyjen tekijöiden summana.
”Olemme tutkimuslaitos, ja halusimme konetoimittajan, jonka kanssa voimme toimia kumppanina tutkimusasioissa. Prima Power panostaa hyvin paljon tutkimusyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, mikä tietenkin kiinnosti meitä kovasti. Olemme nyt mukana mm. ohjelmistopuolen kehityksessä.”
”Tämä yhteistyömahdollisuus, avoin materiaalihallinta ja myös valmistajan oma paikallinen läsnäolo tässä lähellä olivat keskeisiä syitä konetoimittajan valinnan taustalla”, Rayko Toshev sanoo.
Moninaisia muotoja. Vasemmalla 3D-metallitulostettuja kappaleita. Muovipuolen projekteissa Technobotnialla on tehty yhtenä sovellusalueena varaosia polkupyörien runkokappaleisiin.
Muovipuolen laitteiden tapaan myös Technobotnian 3D-metallitulostin on opiskelijoiden ja tutkijoiden käytössä sekä mahdollistamassa kokonaisvaltaisia yritysprojekteja talon alan tietämyksellä höystettynä.
Technobotnialla suuntaus juuri teollisuuden yhteistyöprojektien suuntaan onkin vahva.
”Haluamme osaltamme auttaa teollisuutta tässä lähellä ja miksei kauempanakin uuden teknologian hyödyntämiseen. Koska tämä homma on isosti muutakin kuin sitä varsinaista tulostusta, se vaatii paljon varsinkin suunnittelulta. Suunnittelulla ja niiden välineillä, rakenne- ja materiaalituntemuksella, ja ominaisuuksien kuten lujuuden simulaatio- ja testausmahdollisuuksilla esimerkiksi on keskeinen merkitys.”
”Asiantuntemus ja välineistö yliopistotasolla on vankkaa tulostusprosesseihin liittyen, joten yritysten on myös järkevää sitä hyödyntää. Voimme tietämyksemme ja välineistömme avulla olla matkan varrella perin monessa asiassa apuna, ja nykytilanteessa prototyyppivalmistuksen lisäksi voimme auttaa myös teolliseen tuotantoon soveltuvien tuotteiden suunnittelussa”, Toshev sanoo.
Seuraavan sukupolven robotisoitua 3D-tulostusta. Käsivarsirobotti helpottaa ja nopeuttaa monimutkaisten komponenttien tulostusta
Yritysyhteistyö teemana
Yritysyhteistyöhön tulostusasioiden ympärille rakentui äskettain Technobotnialla esimerkiksi Energy Vaasa 3D-hanke, missä yrityksiä kannustettiin hyödyntämään uutta paikallista tulostusmahdollisuutta yrityksien ensimmäisiin alueen projekteihin.
”Ympäristössä on runsaasti yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita uuden teknologian mahdollisuuksista ja myös jo hyödyntävät sitä omissa tekemisissään. Kannustamme asiassa eteenpäin, ja kanssamme toteutetut tuotekehitysprojektit ovat mainio etenemistapa”, kertoo Vaasan Yliopiston tuotantotalouden professori Petri Helo.
Erityyppisissä 3D-tulostusprojekteissa niin muovi- kuin metallipuolella on kaikkiaan parin viime vuoden mittaan ollut mukana parikymmentä alueen yritystä.
Metallitulostuksen palvelupaketti kehittyy Technobotnialla parhaillaan vahvoin askelin ja lähiaikoina on suunnitteilla myös avoin maksuton yleisötilaisuus vaasalaisen 3D-tulostuksen nykymahdollisuuksiin tutustumiselle. Technobotnian ja konetoimittajan Prima Powerin yhteistilaisuus aiheesta kiinnostuneille yrityksille pidetään syyskuun lopulla.
”Luvassa on mielenkiintoisia näkymiä mahdollisuuksiimme 3D-metallitulostuksen alueella. Kannattaa käyttää tämä mahdollisuus hyväksi. Tilaisuus järjestetään Covid-turvallisuusmääräykset tarkoin huomioiden”, Rayko Toshev kertoo.
”Tervetuloa tutustumaan Prima Additiven 3D-metallitulostuskoneisiin ja koko prosessiin Vaasan yliopistolle. Olemme paikan päällä vastaamassa kaikenlaisiin kysymyksiin aiheeseen ja sen sovellusmahdollisuuksiin liittyen”, jatkaa Ilkka Hunnakko Prima Powerilta.
Muovitulostinkalusto Technobotniassa on laaja. Tuoreet täydennykset laboratorioon ovat kaksi vaativaan tulostukseen soveltuvaa SLS-tulostinta.
Technobotnia
Technobotnia on Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan Yliopiston yhteislaboratorio Vaasassa. Technobotnia perustettiin vuonna 1996 lisäämään teknisten koulujen sekä koulujen ja teollisuuden välistä yhteistyötä Vaasan alueella. 3D-tulostus on yksi erikoisosaamisalue.
Prima Additive
Prima Additive on ohutlevykoneisiin, järjestelmiin ja ohjelmistoihin keskittyvän Prima Powerin tapaan Prima Industrie-konsernin tuotedivisioona. Prima Additive kehittää, myy ja markkinoi 3D-metallitulostuksen valmistusjärjestelmiä. Niistä tärkeimmät ovat jauhepeti- sekä LMD (Laser Metal Deposition) -menetelmät.
Metallin syyskuun konepaketti – Konekuriirin numero 7/2021 on ilmestynyt. Syyskauden avauksessa ovat mukana tuttuun tapaan alan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Syksyn messuja ennakoidaan, live-konenäyttelyssäkin vieraillaan pitkästä aikaa. Investointiartikkeleita syyskuun numerossa on mm. Leppävirralta, Laitilasta, Vaasasta, Kangasalta ja Ylöjärveltä.
Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
Ammattitaidon nuorten SM-kilpailu Taitaja järjestettiin toukokuun puolivälissä useilla eri paikkakunnilla.
Taitaja2021 Oulu -kilpailu järjestettiin 18.-20.5. hajautettuna 12 paikkakunnalle.
Kilpailulajeissa tehtiin kolmen päivää kestävät kilpailusuoritukset. Koronatilanteen vuoksi kilpailutapahtumaan ei voitu ottaa yleisöä paikan päälle, vaan kilpailua saattoi seurata verkkolähetyksinä. Suomenmestaruuslajeja oli mukana 43 ja näytöslajeja viisi. Koronatilanteen vuoksi Kalajoella järjestettäviksi aiotut lajit huonekalupuuseppä, verkkosivujen tuottaminen sekä levy ja hitsaus jouduttiin juuri ennen kisaa perumaan. Peruttavien kolmen lajin osalta selvitetään mahdollisuutta järjestää lajit myöhemmin tänä vuonna.
Ilman yleisöä verkossa
”Taitaja järjestettiin tänä vuonna hieman poikkeavalla tavalla, mutta olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Lajit saatiin järjestettyä laadukkaasti ja tasapuolisesti oppilaitosympäristössä. Yleisökin löysi hyvin paikalle verkkolähetyksiin”, kertoo Taitaja-päällikkö Petri Hörkkö, joka vastaa Skills Finlandissa Taitajan pitkäjänteisestä kehittämisestä.
”Ensi vuonna Porin Taitaja2022-tapahtumassa koronapandemia on toivottavasti ohi ja järjestämme taas suurtapahtuman yleisölle. Tavoitteena on kuitenkin jatkossakin mahdollistaa kisatapahtuman seuraaminen osittain myös verkon välityksellä. Taitaja on ammatillisen koulutuksen näyteikkuna, jossa pääsee tutustumaan kymmeniin ammatteihin. Haluamme jatkossakin tarjota tämän mahdollisuuden yläkoululaisille ympäri Suomen”, Hörkkö suunnittelee.
Yleisö pääsi seuraamaan Taitaja2021 -kilpailua verkossa. Kuva lähetyksestä, Miikka Aaltonen ja Kiattisak Piw-On kisasivat CNC-koneistuksessa.
Noin 350 kilpailijaa finaaleissa
SM-kilpailuun pyrkii vuosittain noin 1500 opiskelijaa. Finaaliin karsitaan semifinaaleiden kautta noin 350 parasta. Tapahtumaan kuuluu myös yläkoululaisten leikkimielinen Taitaja9-kilpailu, joka järjestettiin tänä vuonna mobiilipelinä. Kilpailun alkukarsintoihin osallistui yli 8000 yläkoululaista.
CNC-koneistuksen tulokset: Valtteri Meurasalo, Savon ammattiopisto 83 Gold, Juho Saastamoinen, Savon ammattiopisto 81 Silver, Miika Aaltonen, Keuda 77 Bronze, Tuomas Laikko, Turun ammatti-instituutti 65, Meri-Tuuli Laaksonen, Turun ammatti-instituutti 31.5, Kiattisak Piw-On, VAMIA 30.
Savon ammattiopisto vahvistaa metallin alueen koulutuksen kone- ja laitekantaansa. Vastapäättynyt koneiden, laitteiden ja mm. simulaatioympäristöjen investointihanke vie oppilaitoksen teknologiaa tämän päivän teollisuuden edellyttämälle tasolle ja kehittää olennaisesti mm. koneistuksen koulutusympäristöä.
Kuopiossa toimiva Savon ammattiopisto on osa Savon koulutuskuntayhtymää, monialaista Iisalmen, Kuopion ja Varkauden alueilla toimivaa koulutusorganisaatiota.
Integrex i-100S-monitoimisorvissa pyörintähalkaisija on 530 mm ja tankokapasiteetti 51 mm. Ohjaus on uusi Mazatrol.
Tekniikkaa oppilaitoksessa opiskellaan useilla aloilla ja yksi niistä on kone- ja tuotantotekniikka. Sen puitteissa Savon ammattiopisto tarjoaa koneistuksen, levytyön ja hitsauksen sekä koneasennuksen koulutusta.
”Koulutus vastaa tämän alueen tarpeisiin. Savon alue on yksi metallin keskittymä ja konepajasektorin yrityksiä on runsaasti. Koulutusyhteistyö yritysten kanssa on arkipäivää, se on tiivistä ja monimuotoista. Alueen yritykset tarvitsevat koulutettuja osaajia”, sanoo CNC-koneistuksen opettaja Jukka Marttinen.
Tiivistä yritysyhteistyötä
Kone- ja tuotantotekniikkaa opiskelee Kuopiossa nuoriso- ja aikuisopinnoissa nyt noin 150 opiskelijaa, henkilökuntaa 15 henkilöä, ja oppilaitoksena Savon ammattipisto on tuttu nimi esimerkiksi Taitaja-kisojen yhteydestä.
Talon opiskelijat ovat pärjänneet kisassa lajivoittoihin ja World Skills -edustuksiin saakka.
Mazakin monitoimisorvi Integrex i-100S on hankinta Savon Ammattioppilaitoksen koneistuksen koulutustarpeisiin. Koneella vahvasti käyttöönotossa mukana ollut Juho Saastamoinen, Taitaja-kilpailun aluesemifinaalin tämän vuoden voittaja ja kevään finaaliin matkaava kolmannen vuoden opiskelija.
Parhaillaan Savon ammattiopistossa kehitetään yhtenä painopistealueena kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen puitteita ja ammattiopiston kone- ja laitekantaa voimakkaasti eteenpäin.
”Teknologia kehittyy ja automaatio sekä robotisaatio lisääntyvät yrityksissä voimakkaasti. Automaatiota myös hyödynnetään tänä päivänä yhä laajemmin myös pienemmissä yrityksissä. Kehityshanke vastaa tähän teemaan”, Marttinen kertoo.
”Laajempana yhteytenä on alan koulutuksen muutto jatkossa uudelle kampusalueelle lähelle Savonia-ammattikorkeakoulua. Se mahdollistaa jatkossa yhä syvemmän yhteistyön myös yritysten suuntaan”, sanoo levypuolen ja hitsauksen opettaja Jukka Saastamoinen.
Jukka Marttinen (oikealla) ja Jukka Saastamoinen ovat olleet Teknologia digitalisoituu -hankkeessa alusta saakka. Hanke kehitti Savon ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan konekantaa monella tasolla.
Vahva paketti koulutuskäyttöön
Kone- ja laitekannan kehityskokonaisuus pitää sisällään satsauksen mm. Bystronic -kuitulaserleikkausteknologiaan, mobiiliin hitsausautomaatioon, varastoautomaatioon, liikuteltaviin simulaatioympäristöihin ja hitsauksen pilvipalvelujen hyödyntämiseen.
Lisäksi kokonaisuuden tuoreena ja samalla myös mittavimpana yksittäisenä panostuksena vahvistettiin olennaisesti koneistuksen oppimisympäristöä uuden alan teknologiakärkeä edustavan monitoimisorvin myötä.
Kuopioon asennettiin vuodenvaihteessa Mazakin Integrex i-sarjan monitoimisorvi i-100S, nykyaikainen, mutta kompakti ja siten myös opetuskäyttöön hyvin sopiva paketti sorvaus/jyrsinkaralla sekä kääntyvällä B-akselilla. Integrex i-100S:n pyörintähalkaisija koneessa on 530 mm, sorvauspituus 854 mm ja tankokapasiteetti 51 mm.
”Koneessa ovat mukana sorvaus, poraus-, kierteitys ja jyrsintäominaisuudet 5-akselityöstöön saakka ja konetta ohjataan uudella ja erittäin monipuolisella Mazatrol-ohjauksella, joka lukee mm. solid-muodot suoraan.Otimme koneeseen mukaan robottivalmiuden. Luulavimmin kone varustettaanjatkossa yhteistyörobotilla”, Marttinen sanoo.
Hitsauksen pilvipalvelun kehitys oli hankkeen osa-alue. Eri kampuksille sijoitetut hitsauskoneet välittävät reaaliaikaista dataa pilvipalveluun. Järjestelmä mahdollistaa mm. hitsauksen monipuolisen tiedonsiirron, jäljitettävyyden sekä koneiden keskinäisen yhteydenpidon.
Kolmen vuoden jatkohanke
Kuopiossa toteutettu projekti oli mittava hanke, mutta samalla tärkeä osa koulutuksen kehittämistä ajan vaateisiin.
”Koneet ja laitteet mahdollistavat koulutuksen tason, millä teollisuus tänä päivänä toimii ja vahvistaa siten koulutuksen yhä vain tiiviimpää yhteyttä työelämään ja yritysten tarpeisiin”, sanoo Jukka Marttinen.
”Ajanmukainen oppimisympäristö on myös vetovoimatekijä. Nykyaikainen konekanta lisää opiskelijoiden alaa kohtaa tuntemaa kiinnostusta ja turvaa siten osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta jatkossa”, toteaa Jukka Saastamoinen.
Kuopion kone- ja laitehankinnat mahdollistaneen Teknologia digitalisoituu -hankkeen kustannusten kokoluokka oli yli 1,8 miljoonaa euroa. Hanke toteutettiin EU:n alueellisella EAKR-rahoitustuella.
Simulointiympäristöjen avulla opiskelijat opiskelevat aidontuntuisissa tilanteissa ja saavat taidoistaan myös välitöntä palautetta. Kuvassa Jukka Saastamoinen demoaa hitsauksen simulointikokonaisuutta.
Savon ammattioppilaitoksessa on parhaillaan käynnissä jatkokokonaisuutena viime vuodenvaihteessa käynnistynyt nk. Teollisuuden uudet osaajat -hanke, minkä ajatuksena on kehittää joustavia koulutusmuotoja sekä oppilaitoksen ja yritysten osaamista.
Yksi hankkeen koulutusten tavoitteista on viedä eteenpäin Teknologia digitalisoituu -hankkeessa hankittujen koneiden, laitteiden ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Teollisuuden uudet osaajat -hanke kestää kolme vuotta. Hanke on EU:n sosiaalirahaston rahoittama.
Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.
Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.
Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!
LUT (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) aloittaa konetekniikan opetuksen aiempaa suuremmassa laajuudessa avoimen yliopistonsa kautta tänä keväänä. Ensimmäiset konetekniikan avoimet opinnot ovat tarjolla nyt maaliskuussa 2021.
LUT-yliopistossa konetekniikan opetus on muokattu vastaamaan teollisuuden uusiin osaamistarpeisiin muun muassa tuotantoautomaatiossa ja tuotannon digitalisoinnissa sekä mekatroniikassa. Avoimessa yliopistossa osaamistaan voi täydentää yksittäisten opintojaksojen verran tai kerryttää opintopisteitä tutkintoon johtavia opintoja varten.
Avoimessa yliopistossa opiskellaan konetekniikan diplomi-insinööritutkintoihin kuuluvia opintoja. LUTissa konetekniikan koulutusohjelma antaa kokonaisosaamisen tuotesuunnittelusta moderneihin tuotantotekniikoihin.
Teknillisen yliopiston kovatasoisia konetekniikan opintoja on tarjolla neljässä eri moduulissa yhteensä 95 opintopistettä. Keväällä alkava moduuli sisältää uusien materiaalien valintaan, tutkimuksellisen työotteen soveltamiseen ja tuotteen kokoonpantavuuden kehittämiseen tähtääviä opintoja yrityskohtaisesti räätälöityinä.
Syksyllä on tarjolla kolme rinnakkaista moduulia, jotka käsittelevät hitsaustuotannon digitalisointia ja -automaatiota, tuotantotekniikkaa ja -automaatiota sekä mekatroniikkaa ja robotiikkaa. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuus oppia teollista muotoilua tukemaan yrityksen tuotekehitystä.
Tuotelähtöistä tekemistä ja oppimista
Konetekniikan koulutusohjelman vastaavan, dosentti Harri Eskelisen mukaan avoimella opintotarjonnalla LUT vastaa varsinkin Joensuun ja Savonlinnan seutujen teollisuuden tarpeisiin sekä laajemminkin Itä-Suomen koulutustarpeisiin konetekniikassa.
”Opinnoilla voidaan täydentää esimerkiksi hitsaavassa teollisuudessa ja tuotantoautomatisaatiossa tarvittavan digitalisaation osaamista ja modernien terästen hitsaukseen liittyvää tietotaitoa. Toinen tärkeä aihepiiri käsittelee robotiikan ja mekatroniikan sekä konedynamiikan sovelluksia sekä näiden simulointimahdollisuuksia”, Eskelinen kertoo.
Hän tiivistää, että LUT tarjoaa mahdollisuuden oppia nykyaikaisia valmistusmenetelmiä ja samalla huomioida kestävän kehityksen periaatteet tuotannossa.
”Meillä konetekniikan opetus ylittää suunnittelun ja valmistuksen rajapinnat. Sisältöjä ohjaa tuote, esimerkiksi metsätraktorin suunnittelu ja toteutus alusta loppuun. LUTin kokoisessa yliopistossa on helppo ottaa huomioon yritysnäkökulma, koneenrakennus ja kestävyys koulutusta toteutettaessa”, Eskelinen sanoo.
Täydentävää osaamista yritykseen
Avoimen yliopiston opintojaksoille ei ole pohjakoulutusvaatimuksia. Parhaiten konetekniikan opinnot soveltuvat henkilöille, joilla on tekniikan taustaa tai insinööriopintoja ammattikorkeakoulusta.
LUTissa konetekniikan avoimet opinnot toteutetaan monimuotoisina, ja niitä on mahdollista suorittaa työn ohessa. Mahdolliset laboratorioharjoitukset toteutetaan lähiopetuksena korkean teknologian tiloissa Lappeenrannassa. Oppimateriaali on pääosin englanniksi, mutta opetustapahtumissa käytetään sekä suomea että englantia kohderyhmän mukaisesti.
Harri Eskelinen huomauttaa, että LUTilla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus konetekniikan yliopistotasoisesta etä- ja hybridiopetuksesta. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävää konetekniikan verkko-opetusta on annettu JEDI-ohjelmassa valtakunnallisesti vuodesta 2015 lähtien ja MEC-ohjelmassa Turun seudulla vuodesta 2017 alkaen.
”Toivon, että yrityksissä kannustetaan työntekijöitä päivittämään ammattitaitoaan. Osaavaan työvoimaan sitoutunut yrittäjä hyödyntää mahdollisuuden toteuttaa yrityslähtöisiä aiheita opiskelijan projektitöissä ja antaa aikuisopiskelijalle joustoa”, Eskelinen sanoo.
Koulutus on osa ARIT-hanketta, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus on osallistujille maksutonta.
Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.
Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!
Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.
KONEKURIIRI 