Toukokuun koneuutiset – Konekuriiri 5/2025 on ilmestynyt. Tiivis paketti kevään teknologiauutuuksia, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita sekä tietoa tulevista tapahtumista. Jep, toukokuun Konekuriiri – Täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea!
Toukokuun numeron ilmoittajat:
Kun Suomesta tuli Naton jäsen, avautuivat myös järjestön hankintamarkkinat toden teolla suomalaisyrityksille. Perustieto Nato-hankintojen mahdollisuudet ja prosessit, esimerkit ja työkalut olivat ytimessä Alihankinta goes Nato -seminaarissa Tampereella maaliskuulla.
Nato-hankinnat ovat perustaltaan julkisia kilpailutuksia ja hankintojen kokoluokka on useita kymmeniä miljardeja vuosittain. Parhaillaan ne kiinnostavat yhä laajemmin myös suomalaistahoja.
Hankintoihin mukaan pääseminen edellyttää tiivistä oman alan osaamista, kapasiteettia ja usein verkottumista, vahvaa ymmärrystä alkuun monimutkaisen tuntuisista hankintaprosesseista. Osaltaan ymmärrystä prosesseista sekä tietoa ja työkaluja teemaan tarjoavat erilaiset tapahtumat, kuten Tampereen maaliskuun tapahtuma.
Tietoa ja caseja
Tampereen Alihankinta goes Nato-tapahtumassa teemaa avasi Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen puheenvuorot.
PVLOGL:n esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki, PVLOGLE:n hankinta-alan toimialapäällikkö, DI Taina Hurme ja PVLOGL:n apulaisosastopäällikkö ja majuri Raine Pölönen esiintyivät.
Teemoina olivat Puolustusvoimien hankinnoista vastaavan Logistiikkalaitoksen toiminta Nato-aikana ja sen hankkeiden verkkosivusto Hilma, sekä Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA (Nato Support and Procurement) ja sen hankeviestintä. NSPA tukee Naton jäsen- ja kumppanuusmaita monikansallisten materiaali- ja palveluhankintojen toteuttamisessa.
Käytännön esimerkit avasivat teemaa lisää. Sukkamestarit Oy:n Jani Tarkki taustoitti esityksessään, kuten hän kutsui, ”sukka-alan jackpotia”, eli miten myydään 750 000 kappaletta merinovillasukkia Tanskan puolustusvoimille.
Vastaus liittyi mm. sinnikkyyteen ja innovatiivisiin tuotteisiin, aktiivisuuteen puolustusalan kansainvälisisissä messutapahtumissa ja niiden kautta avautuneisiin tuote-esittelymahdollisuuksiin.
Toimitusjohtaja Sanna Aho avasi FY-Compositesin näkökulmaa hankintamarkkinoille ja Finn-Enterprise WW Oy:n Wilhelmiina Wadsteinin tarina alleviivasi nuoren sukupolven ennakkoluulottomasta muuntautumisesta asealan perheyrityksen peräsimeen ja suuntimaa myös Nato -markkinoiden suuntaan. Saab Finlandin alihankintaverkostoa ja sen vaatimuksia valotti Elisa Korin.
Mahdollisuus PK-yritysten viennin kasvulle
Tampereen tapahtuman organisoi Tampereen Messut yhteistyössä Tampereen kauppakamari, Business Tampere, Pirkanmaan turvallisuusklusteri.Kyseessä oli seminaarisarjan ensimmäinen tilaisuus. Seminaarin yhteydessä yrityksillä oli mahdollisuus hakea Naton NCAGE-koodia tai päivittää hankittua koodia konsulttiyhtiö Finnish Operations Centerin (FOC) työpajassa.
NCAGE-koodi (NATO Commercial and Government Entity Code) on yrityksille ja organisaatioille annettava tunniste, joka mahdollistaa osallistumisen NATO:n hankintajärjestelmiin sekä laajemmin puolustusalan kansainvälisiin projekteihin.
Samalla se on ensimmäinen askel yrityksen halutessa mukaan NATO-markkinaan.
Suomessa NCAGE-koodeja on myönnetty toistaiseksi vähän, satoja, muissa Pohjoismaissa huomattavasti enemmän ja Saksassa kymmeniä tuhansia, taustoittaa FOC. Tulevaisuudessa määrä lisääntyy varmasti. Jatkossa Nato- ja puolustusmarkkinoilla voi olla merkittävä rooli myös suomalaisen PK-yrityskentän viennin kasvussa, totesi tilaisuudessa omassa esityksessään mm. FOC:n Teemu Anttila.
Puolustusalan teemat ovat näinä aikoina kiintoisa aihepiiri, tunnelma oli tiivis. Isommallekin seminaaritilalle olisi ollut käyttöä.
Kari Harju
Kuva ylhäällä: Alihankinta goes Nato täytti Tähtiareenan seminaaritilan maaliskuulla. Alustamassa PVLOGL:n esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki.
Tekoälykehityksen seuraava vaihe tuo uusia erikoistuneita sovelluksia teollisuuden ja eri toimialojen uudistumisen tueksi. Vaikutukset tuottavuuden parantamiseen voivat olla huomattavia. Onkin tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Euroopan on tehtävä kattavia tekoälyinvestointeja pärjätäkseen globaalissa kilvassa, ehdottaa Sitran uusi selvitys.
Euroopan on mahdollista parantaa asemaansa maailmanlaajuisessa tekoälykilvassa, mutta se vaatii määrätietoisia toimia tekoälykehityksen seuraavan vaiheen hyväksi, arvioi Sitran uusi selvitys. Tekoälykehitys kiihtyy ja seuraava merkittävä askel ovat eri toimialoilla käytettävät pitkälle erikoistuneet tekoälymallit ja -sovellukset. Siinä missä yleiskäyttöiset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, ovat tehostaneet tietotyötä, nyt kehitettävät toimialakohtaiset sovellukset vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden ja terveydenhoitoalan uudistumista.
Sovellusten avulla yritykset ja organisaatiot voivat selättää omien toimialojensa monimutkaisia ongelmia, tehostaa ja automatisoida prosessejaan sekä uudistaa liiketoimintansa ydintä. Sitran työpaperi Applying AI in key European industries – strengthening competitiveness and innovation in Europe arvioi, että sovelletun tekoälyn laajalla käytöllä on huomattavia vaikutuksia tuottavuuteen ja kasvuun. Selvityksen on laatinut Sitran toimeksiannosta teollisuusprofessori Mika Ruokonen LUT-yliopistosta.
Tekoälystä tehoa ja kilpailuvaltti
Toimialakohtaiset tekoälymallit ja niin sanotut tekoälyagentit eli tehtävien automatisointia tukevat ohjelmistot tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään merkittävästi. Sitran johtavan asiantuntijan Heikki Auran mukaan Euroopan vahvuuksia tekoälykilvassa ovat teknologisesti edistyneet teollisuudenalat, jotka tuottavat arvokasta dataa tekoälymalleille.
”On tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Tällaista dataa voi olla esimerkiksi koneiden käyttö- ja vikahistoria, jota on tallennettu huoltoyhtiöiden ja laitevalmistajien järjestelmiin. Datan avulla voidaan kouluttaa erikoistuneita tekoälymalleja, joita yritys voi hyödyntää ennakoimaan huoltotarpeita”, sanoo Aura.
Huoltotarpeen paljastuessa tekoälyagentti tilaisi huollon automaattisesti ja ehkäisisi tärkeän laitteen päätymisen epäkuntoon. Vastaavia agentteja olisi yrityksessä useita ja ne tekisivät yhteistyötä.
“Liiketoiminnan kilpailuetua ei saavuteta yleisluontoisilla työkaluilla, jotka ovat laajasti saatavilla. Tekoäly parantaa tuottavuutta eniten, kun dataa käytetään strategisesti ja sitä yhdistetään soveltaviin tekoälyratkaisuihin. Talouden ja teollisuuden uudistamisen potentiaali on tällöin merkittävä”, sanoo selvityksen laatinut Mika Ruokonen.
Uusille ratkaisuille on polttava tarve. Yrityssektorin heikko tuottavuus on Suomen kansantalouden suurin ongelma eikä digitalisaatiota olla onnistuttu valjastamaan riittävästi kasvun lähteeksi. Näin arvioi Sitran äskettäinen selvitys, jonka oli laatinut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.
Euroopan omavaraisuus turvattava
Euroopan pirstaleiset markkinat sekä riippuvuus ulkomaisista teknologiatoimittajista ovat hidastaneet tekoälyn käyttöönottoa eikä Eurooppa ole pysynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan investointivauhdissa. Suomessa tilanne on verrattain hyvä: Suomi on kansainvälisesti viidennellä sijalla tekoälyinvestoinneissa asukasmäärään suhteutettuna.
Euroopan tulisikin panostaa erikoistuneisiin tekoälymalleihin innovoinnin vauhdittamiseksi ja omavaraisuuden turvaamiseksi tekoälyn alalla, selvitys ehdottaa.
“Omavaraisuutta on vahvistettava etenkin kriittisissä tekoälyteknologioissa, kuten pilvi-infrastruktuurissa ja puolijohteissa. Esimerkiksi noin 80 prosenttia eurooppalaisesta datasta sijaitsee amerikkalaisissa pilvipalveluissa. Tämä on riski Euroopalle, mikäli datan hyödyntäminen, analyysi ja jatkojalostaminen vaikeutuisi”, sanoo Aura.
Lisäksi on varmistettava, että yrityksillä on Euroopassa käytössään kestävästi tuotettua ja kohtuuhintaista laskentakapasiteettia sekä suuria kielimalleja kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Myös osaamiseen tulee panostaa ja investointeihin varattua rahoitusta ohjata nopeasti ja tehokkaasti Euroopan yritysten avuksi.
Euroopan komissio kertoi helmikuussa aloitteesta, jolla se pyrkii saamaan liikkeelle 200 miljardin euron investoinnit tekoälyn kehittämiseen.
“Suomen vahvuudet tekoälyosaamisessa tunnetaan. Voimme hyötyä EU:n investoinneista. Parhaimmillaan voimme synnyttää Suomeen merkittäviä uusia tekoäly-yrityksiä”, sanoo Ruokonen.
Huhtikuun konepaketti – uusi Konekuriiri on ilmestynyt! Konekuriirin tämän vuoden nelosnumerossa ovat mukana huhtikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Alahärmästä, Sievistä ja Sipoosta. Ja totta kai – täyttä koneasiaahan se on – kannattaa lukea!
Huhtikuun numeron ilmoittajat:
Uusi Konekuriiri – maaliskuun koneuutiset! Konekuriiri 3/2025 maaliskuu on ilmestynyt. Ja jälleen, Täyttä Koneasiaa –alkukevään mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita mm. Valkeakoskelta, Saarijärveltä ja Urjalasta. Kyllä, kannattaa lukea!
Maaliskuun numeron ilmoittajat:
Teollisuuden yleisten tunnelmien myötä työstökonekaupan viime vuoteen liittyi haasteita. Loppuvuotta kohden tilanne kuitenkin koheni ja tunnelmat tähän vuoteen ovat positiiviset. Markkinaodotus on parempaan suuntaan ja myös korot alhaalla tarjoten hyvää pohjaa investoinneille, toteaa Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.
Petri Järvisen mukaan viime vuonna alkuvuosi lähti suhteellisen hyvin liikkeelle ja myynti oli edellisvuoden tahdissa, mutta maaliskuun puolen välin jälkeen hiljeni.
”Perinteiseen tapaan odotus oli, että maaliskuun Konepajamessujen aikana ja heti sen jälkeen kaupankäynti jälleen normalisoituu ja taas mennään, mutta tällä kertaa tämä ei toteutunut.
Messujen aikana yllättävän monella alihankkijalla oli tiedotettavana, että nyt on jo tilaussaanti heikentynyt sekä myös tarjouspyyntöjen määrä laskenut rajusti. Joitain konetilauksia messujen aikana saatiin, joten tunnelmat konemyyjillä olivat osittain positiiviset, mutta toisaalta kentän viestin myötä vakavuus tulevasta lisääntyi”, summaa Järvinen.
Vaimeat kevät ja kesä
Kevättä eteenpäin tilanne jatkui kuitenkin alavireisenä.
”Edellisvuoden loppupuolen odotusten pohjalta konemyynnin piti lähteä piristymään huhtikuun tietämissä, mutta asiakkaiden tilanne oli valtaosin edelleen synkkä. Tosin jo 2023 syksyn mittaan vahvistunut erittäin suuri polarisoituminen asiakkaiden työtilanteissa kasvoi. Osalla, tosin pienellä joukolla, tilanne oli edelleen hyvä, suurella osalla tilanne rauhoittui ja jouduttiin lomautuksiin ja osalla työtilanne hiljeni todella rajusti ja irtisanomisilta ei vältytty.”
Konemyynti tippui vuoden toisen neljänneksen aikana noin 15 % verrattuna edellisvuoteen. ”Kesälomille lähdettiin odottavin tunnelmin, että kyllä se nyt viimeistään lomien jälkeen tilanne piristyy ja myös lomien jälkeen työn teko alkoi odottavissa tunnelmissa. Valtaosalla asiakkaista tilanne ei kuitenkaan parantunut, joten koneinvestointeja siirrettiin edelleen eteenpäin, parempia aikoja odotellessa. Saatujen konetilauksien määrä oli erittäin alhainen, myynnin laskiessa hieman yli 50 % edellisvuoteen verrattuna.”
Selkeä käänne syksyllä
Loppuvuotta kohden tilanne alkoi kuitenkin kääntymään.
”Viime vuoden viimeinen neljännes oli saatujen konetilauksien määrässä erittäin hyvä verrattuna yleiseen markkinatilanteeseen Suomessa. Kone- ja metallituoteteollisuudessa positiivinen vire alkoi kasvamaan ja vauhditti konekauppoja. Saatujen tilausten määrä kasvoi yli 75 % verrattuna edelliseen vuoteen siivittäen näin koko vuoden myynnin edellisvuoden tasolle. Vuoden aikana kerääntynyt koneiden runsas tarjoussuma odotteli kuitenkin edelleen purkautumistaan”, Järvinen sanoo.
Myös viimeisellä neljänneksellä saatiin uusia tositarkoituksella liikkeellä olevia konekyselyitä runsaasti. Valtaosaltaan näiden toteutuminen siirtyi tälle vuodelle.
”Kokonaisuutta katsoen viimeiset kolme vuotta työstökoneinvestoinneissa ovat laahanneet matalalla tasolla verrattuna tavoiteltavaan tasoon, jolloin konekanta uusiutuisi ripeämmin ja konepajojen kilpailukyky nousisi uuden tuottavamman kaluston kera halutulle tasolle. Automaation määrä koneinvestoinneissa on edelleen hyvä, kuten jo aiempinakin vuosina konepaja-alalla on ollut.”
Parempaan päin
Nyt alkuvuosi on Petri Järvisen mukaan lähtenyt koneiden tilaussaannissa kohtalaisesti liikkeelle. ”Yleinen markkinaodotus on koko ajan parempaan suuntaan ja keväästä odotetaan jo huomattavasti pirteämpää, asiakkaan sanomana pelkistäen ”positiivista kutinaa on enemmän”.
”Myös korot ovat alhaisella tasolla tarjoten hienon pohjan investoinneille.”
Toki haasteita on vientimarkkinoilla edelleen, Saksan ja Ranskan vaikeudet sekä Euroopan teollisuuden pitkittyneet ongelmat.
”Konepajateollisuuden tilaukset kasvoivat loppuvuodesta erittäin vahvasti ja vaikka mukana on risteilijätilaus piikkinä, niin suunta on jo parempi. Saatujen tilausten ansiosta myös konepajateollisuuden kasvanut tilauskanta antaa positiivista pohjaa tekemiselle. Siihen kun aktiivisen ja taidokkaan vääntämisen kautta saadaan vielä päälle uusia tilauksia, niin kevään koittaessa hymy vierähtää monille kasvoille. Metallintyöstökonejaoston jäsenyritykset ovat valmiina auttamaan kannattavien investointien avulla kasvun polulle”, Petri Järvinen kannustaa.
Mainiota helmikuuta! Konekuriirin helmikuun numero 2/2025 on ilmestynyt. Ja täyttä ja tiivistä koneasiaa on jälleen paketin koko sisältö – helmikuun numerossa talvenselän ajan mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleita mm. Raahesta, Oulaisista, Isokyröstä ja Riihimäeltä. Jep jep, kannattaa lukea!
Helmikuun numeron ilmoittajat:
Pirteätä tammikuuta! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero, tammikuu 1/2025, on ilmestynyt. Ja sitähän se on – Täyttä koneasiaa. Vuoden ykkösessä tammikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Leppävirralta, Helsingistä, Savitaipaleelta ja Kurikasta. Jep – kannattaa lukea!
Tammikuun numeron ilmoittajat:
Hyvää joulukuuta! Konekuriirin joulukuun numero 10/2024 on ilmestynyt. Tämän vuoden viimeinen konepaketti – Loppuvuoden ja vuodenvaihteen mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet ja konemarkkinoiden ajankohtaisuutiset, investointiartikkeleja mm. Raumalta, Porista ja Lappajärveltä. Täyttä koneasiaa – kannattaa lukea.
Joulukuun numeron ilmoittajat:
Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy
Oy Kone-Cocco Machine Ab
Konekuriirin marraskuun numero 9/2024 on ilmestynyt. Ja mitäpä muuta, sitähän se on – Täyttä Koneasiaa! Uutta teknologiaa, alan uutisia ja investointiartikkeleja. Levytyökoneiden ja laitteiden kansainvälinen EuroBLECH 2024-tapahtuma järjestettiin Hannoverissa lokakuussa, tässä marraskuun numerossa on paikan päältä mukana laaja katsaus. Antoisia lukuhetkiä!
Marraskuun numeron ilmoittajat:
Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy
Koraki Oy
Oy Kone-Cocco Machine Ab
KONEKURIIRI 