Hyvää uutta vuotta! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero – 1/2024 tammikuu on ilmestynyt. Täyttä Koneasiaa – Uutta teknologiaa, ajankohtaisuutisia sekä investointiartikkeleja mm. Sievistä, Kaarinasta ja Nummelasta. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt. Kannattaa lukea!
Tammikuun numeron ilmoittajat:
Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy
Metalli Marttila
Konekuriiri 10/2023 on ilmestynyt. Tämän vuoden viimeisessä numerossa uutta teknologiaa, ajankohtaisia yritysuutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja plus napakka katsaus marraskuun alussa järjestettyyn tämän vuoden keskeiseen kansainväliseen levykonetapahtumaan Stuttgartin Blechexpo-messuille.
Aina täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea.
Joulukuun numeron ilmoittajat:
Konekuriirin marraskuun numero 9/2023 on ilmestynyt. Metallin kone- ja laiteuutuuksia EMO-messuilta ja muualta, ajankohtaisia yritysuutisia sekä investointiartikkeleja, tällä kertaa mm. Tammelasta, Paraisilta ja Mustasaaresta. Aina täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea.
Marraskuun numeron ilmoittajat:
Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy
Pöytyän Koneistuspalvelu Oy
Täyttä koneasiaa – Konekuriirin numero 8/2023 on ilmestynyt. Uutta teknologiaa ja investointiartikkeleja mm. Karviasta, Kokkolasta Ylivieskasta ja Ulvilasta. Ja totta kai, katsaukset EMO- ja Alihankinta-tapahtumiin. Lue Konekuriiri – Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt.
Lokakuun numeron 8/2023 ilmoittajat:
Sujuvaa syyskuuta! Konekuriirin numero 7/2023 on ilmestynyt. Syyskauden ensimmäinen numero tarjoaa tuhdin paketin uutta teknologiaa ja investointiartikkeleja mm. Turusta, Kotkasta, Porvoosta ja Joensuusta. Syksyn messuja alustetaan monin tavoin. Lue Konekuriiri – Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt.
Syyskuun numeron 7/2023 ilmoittajat:
Teknologiateollisuuden, Suomen suurimman vientialan yritysten liikevaihdon, kasvun arvioidaan pysähtyvän tai kääntyvän jopa laskuun loppuvuoden aikana. Osaajista yrityksillä on edelleen kova kysyntä ja rekrytoinnit pysyvät vahvoina, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
”Ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuudessa huippu on nyt mitä todennäköisimmin saavutettu niin tilauksissa, tuotantomäärissä kuin henkilöstön määrässä. Vaikka lähes kaikki indikaattorit euroalueen teollisuudessa ovat menneet huonompaan suuntaan, ei kovin dramaattista pudotusta näillä näkymin ole näköpiirissä”, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Kone- ja metalliteollisuudessa pientä kasvua
Uusien tilausten arvo koko teknologiateollisuudessa oli huhti−kesäkuussa yhdeksän prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja viisi prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vielä keväällä uusien tilausten arvo oli 12 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuonna 2022. Koko tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kuusi prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa ja neljä prosenttia pienempi kuin vuoden 2022 kesäkuussa.
Suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa neljä prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo laski kaksi prosenttia. Neljännekselle kohdistui useampi puolustusteollisuuden merkittävä tilaus, joka nosti neljänneksen tilauskertymää. Jos toimialan kehitystä tarkastelee ilman puolustusteollisuutta, oli tilauskertymä pienessä laskussa.
”Kaikki jäsenyrityksiltä keräämämme tiedot kertovat, että kysyntätilanne markkinoilla on jatkanut heikkenemistään, mutta verraten maltillisesti. Ainakaan vielä ei ole laajemmin nähtävissä viitteitä rajusta käänteestä heikompaan. Kyselyistä käy kuitenkin ilmi, että tilanne eri yrityksissä vaihtelee aiempaa enemmän, osalla alkaa olla jo hyvinkin vaikeaa”, Rautaporras toteaa.
Osaajatarve ja uuden henkilöstön rekrytoinnit säilyvät vahvoina
Teknologiateollisuusyritysten henkilöstömäärä laski toisella vuosineljänneksellä hieman alkuvuoden ennätyksestään. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 335 000. Kokonaishenkilöstömäärän ei odoteta loppuvuoden aikana enää kasvavan heikkenevän suhdanteen takia. Toisaalta henkilöstömäärä ei todennäköisesti olennaisesti laskekaan, sillä monilla yrityksillä on edelleen kova kysyntä osaajista.
Lomautusjärjestelyiden piirissä oli henkilöstötiedustelun perusteella kesäkuun lopussa noin 6 000 työntekijää, kun heitä maaliskuun lopussa oli 8 000. Lomautettuja on siis yhä keskimääräistä vähemmän.
”Merkittävä uutinen on, että yritysten osaajatarve ja uuden henkilöstön rekrytoinnit ovat pysyneet kysynnän ja tuotannon heikkenemisestä huolimatta vahvoina. Alkuvuonna rekrytoitiin yhteensä 13 400 uutta työntekijää ja huhti−kesäkuussa 11 700. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita. Yrityksissä tehtiin myös uusi ennätys: toimialla oli noin 21 000 kesätyöntekijää, joka on suurin kesätyöläisten määrä koskaan teknologiayrityksissä”, Rautaporras kertoo.
Meriteollisuuden näkymät jatkoon näyttävät varsin positiivisilta, kertoo tuore selvitys. Kotimaisen meriteollisuuden ympärille on rakentunut elinvoimainen ekosysteemi: meriteollisuusyrityksiä on Suomessa yli tuhat, ja alan yritykset suuntaavat vahvasti kansainvälisille markkinoille. Turun telakan merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle on suuri: yli puolet alan yrityksistä käy suoraa kauppaa sen kanssa.
Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaankoronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.
Alan näkymät näyttävät positiivisilta. Vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.
”Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.
Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.
Turku Meyerin merkitys meriteollisuuden alan yrityksille suuri
Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.
”Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä”, kertoo Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja.
Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.
63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.
”Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi”, kommentoi Klaus Majanen, tutkimusta koonnut analyytikko Tesiltä.
Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.
Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos.
Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2023 on ilmestynyt. Ja kuten kuvioihin kuuluu, kesäkuun numero on Täyttä Koneasiaa. Koko kesän konepaketissa on mukana uutta teknologiaa, konetapahtumia- ja näyttelyjä ja investointiartikkeleja mm. Leppävirralta, Maalahdesta ja Porista. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä nyt. Lue!
Kesäkuun numeron 6/2023 ilmoittajat:
Tehokasta toukokuuta! Metallin konemarkkinoiden ajankohtaislehden Konekuriirin toukokuun numero 5/2023 on ilmestynyt. Tiivis paketti Täyttä koneasiaa, uutta teknologiaa ja mielenkiintoisia investointiuutisia mm. Oulusta, Nivalasta ja Merikarvialta, terveisiä Ohutlevypäiviltä ja 30-vuotiskotinäyttelystä Salosta. Ja paljon muuta.
Toukokuun numeron 5/2023 ilmoittajat:
Suomeen rakennettiin vuonna 2022 ennätysmäärä tuulivoimaa. Uutta kapasiteettia valmistui 2,4 gigawattia (GW). Euroopan tuulivoimayhdistyksen WindEuropen tilastojen mukaan Suomi sijoittui vuoden 2022 aikana asennetussa tuulivoimakapasiteetissa Euroopan kolmanneksi, heti Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Euroopan tuulivoimayhdistys WindEurope on julkaissut vuoden 2022 tuulivoimatilastot. Tilastojen mukaan Eurooppaan valmistui vuonna 2022 reilu 19 gigawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. 87 prosenttia (16,7 GW) tästä oli maatuulivoimaa, 13 prosenttia (2,5 GW) merituulivoimaa. Tuulivoimalla tuotettiin 17 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta viime vuonna.
Euroopan tilastoissa vuoden 2022 tuulivoimainvestoinneissa kolmen kärki on selvä: Saksa (2,7 GW), Ruotsi (2,4 GW) ja Suomi (2,4 GW) kasvattivat eniten tuotantokapasiteettiaan. Seuraavaksi eniten rakensivat Ranska (2,1 GW), Iso-Britannia (1,7 GW) ja Espanja (1,7 GW).
Tuulivoimarakentaminen tulee jatkamaan vahvaa kasvuaan Suomessa tulevinakin vuosina, vaikka ainakaan tähän mennessä julkaistujen investointipäätösten perusteella näyttäisi siltä, että uutta ennätysrakentamisen vuotta Suomessa ei tulla näkemään vuosina 2023-2025.
KONEKURIIRI 