Sujuvaa syyskuuta! Konekuriirin numero 7/2023 on ilmestynyt. Syyskauden ensimmäinen numero tarjoaa tuhdin paketin uutta teknologiaa ja investointiartikkeleja mm. Turusta, Kotkasta, Porvoosta ja Joensuusta. Syksyn messuja alustetaan monin tavoin. Lue Konekuriiri – Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt.
Syyskuun numeron 7/2023 ilmoittajat:
Teknologiateollisuuden, Suomen suurimman vientialan yritysten liikevaihdon, kasvun arvioidaan pysähtyvän tai kääntyvän jopa laskuun loppuvuoden aikana. Osaajista yrityksillä on edelleen kova kysyntä ja rekrytoinnit pysyvät vahvoina, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
”Ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuudessa huippu on nyt mitä todennäköisimmin saavutettu niin tilauksissa, tuotantomäärissä kuin henkilöstön määrässä. Vaikka lähes kaikki indikaattorit euroalueen teollisuudessa ovat menneet huonompaan suuntaan, ei kovin dramaattista pudotusta näillä näkymin ole näköpiirissä”, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Kone- ja metalliteollisuudessa pientä kasvua
Uusien tilausten arvo koko teknologiateollisuudessa oli huhti−kesäkuussa yhdeksän prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja viisi prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vielä keväällä uusien tilausten arvo oli 12 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuonna 2022. Koko tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kuusi prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa ja neljä prosenttia pienempi kuin vuoden 2022 kesäkuussa.
Suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa neljä prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo laski kaksi prosenttia. Neljännekselle kohdistui useampi puolustusteollisuuden merkittävä tilaus, joka nosti neljänneksen tilauskertymää. Jos toimialan kehitystä tarkastelee ilman puolustusteollisuutta, oli tilauskertymä pienessä laskussa.
”Kaikki jäsenyrityksiltä keräämämme tiedot kertovat, että kysyntätilanne markkinoilla on jatkanut heikkenemistään, mutta verraten maltillisesti. Ainakaan vielä ei ole laajemmin nähtävissä viitteitä rajusta käänteestä heikompaan. Kyselyistä käy kuitenkin ilmi, että tilanne eri yrityksissä vaihtelee aiempaa enemmän, osalla alkaa olla jo hyvinkin vaikeaa”, Rautaporras toteaa.
Osaajatarve ja uuden henkilöstön rekrytoinnit säilyvät vahvoina
Teknologiateollisuusyritysten henkilöstömäärä laski toisella vuosineljänneksellä hieman alkuvuoden ennätyksestään. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 335 000. Kokonaishenkilöstömäärän ei odoteta loppuvuoden aikana enää kasvavan heikkenevän suhdanteen takia. Toisaalta henkilöstömäärä ei todennäköisesti olennaisesti laskekaan, sillä monilla yrityksillä on edelleen kova kysyntä osaajista.
Lomautusjärjestelyiden piirissä oli henkilöstötiedustelun perusteella kesäkuun lopussa noin 6 000 työntekijää, kun heitä maaliskuun lopussa oli 8 000. Lomautettuja on siis yhä keskimääräistä vähemmän.
”Merkittävä uutinen on, että yritysten osaajatarve ja uuden henkilöstön rekrytoinnit ovat pysyneet kysynnän ja tuotannon heikkenemisestä huolimatta vahvoina. Alkuvuonna rekrytoitiin yhteensä 13 400 uutta työntekijää ja huhti−kesäkuussa 11 700. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita. Yrityksissä tehtiin myös uusi ennätys: toimialla oli noin 21 000 kesätyöntekijää, joka on suurin kesätyöläisten määrä koskaan teknologiayrityksissä”, Rautaporras kertoo.
Meriteollisuuden näkymät jatkoon näyttävät varsin positiivisilta, kertoo tuore selvitys. Kotimaisen meriteollisuuden ympärille on rakentunut elinvoimainen ekosysteemi: meriteollisuusyrityksiä on Suomessa yli tuhat, ja alan yritykset suuntaavat vahvasti kansainvälisille markkinoille. Turun telakan merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle on suuri: yli puolet alan yrityksistä käy suoraa kauppaa sen kanssa.
Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaankoronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.
Alan näkymät näyttävät positiivisilta. Vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.
”Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.
Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.
Turku Meyerin merkitys meriteollisuuden alan yrityksille suuri
Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.
”Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä”, kertoo Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja.
Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.
63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.
”Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi”, kommentoi Klaus Majanen, tutkimusta koonnut analyytikko Tesiltä.
Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.
Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos.
Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2023 on ilmestynyt. Ja kuten kuvioihin kuuluu, kesäkuun numero on Täyttä Koneasiaa. Koko kesän konepaketissa on mukana uutta teknologiaa, konetapahtumia- ja näyttelyjä ja investointiartikkeleja mm. Leppävirralta, Maalahdesta ja Porista. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä nyt. Lue!
Kesäkuun numeron 6/2023 ilmoittajat:
Tehokasta toukokuuta! Metallin konemarkkinoiden ajankohtaislehden Konekuriirin toukokuun numero 5/2023 on ilmestynyt. Tiivis paketti Täyttä koneasiaa, uutta teknologiaa ja mielenkiintoisia investointiuutisia mm. Oulusta, Nivalasta ja Merikarvialta, terveisiä Ohutlevypäiviltä ja 30-vuotiskotinäyttelystä Salosta. Ja paljon muuta.
Toukokuun numeron 5/2023 ilmoittajat:
Suomeen rakennettiin vuonna 2022 ennätysmäärä tuulivoimaa. Uutta kapasiteettia valmistui 2,4 gigawattia (GW). Euroopan tuulivoimayhdistyksen WindEuropen tilastojen mukaan Suomi sijoittui vuoden 2022 aikana asennetussa tuulivoimakapasiteetissa Euroopan kolmanneksi, heti Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Euroopan tuulivoimayhdistys WindEurope on julkaissut vuoden 2022 tuulivoimatilastot. Tilastojen mukaan Eurooppaan valmistui vuonna 2022 reilu 19 gigawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. 87 prosenttia (16,7 GW) tästä oli maatuulivoimaa, 13 prosenttia (2,5 GW) merituulivoimaa. Tuulivoimalla tuotettiin 17 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta viime vuonna.
Euroopan tilastoissa vuoden 2022 tuulivoimainvestoinneissa kolmen kärki on selvä: Saksa (2,7 GW), Ruotsi (2,4 GW) ja Suomi (2,4 GW) kasvattivat eniten tuotantokapasiteettiaan. Seuraavaksi eniten rakensivat Ranska (2,1 GW), Iso-Britannia (1,7 GW) ja Espanja (1,7 GW).
Tuulivoimarakentaminen tulee jatkamaan vahvaa kasvuaan Suomessa tulevinakin vuosina, vaikka ainakaan tähän mennessä julkaistujen investointipäätösten perusteella näyttäisi siltä, että uutta ennätysrakentamisen vuotta Suomessa ei tulla näkemään vuosina 2023-2025.
Helmikuun Konekuriiri! Konekuriirin helmikuun numero 2/2023 on ilmestynyt. Metallin konemarkkinoiden ehdoton ajankohtaislehti täynnä uutta teknologiaa, investointiuutisia ja alan ajankohtaiskuulumisia nasevan tiiviissä asiapaketissa. Investointiuutisia helmikuun numerossa on mukana mm. Kangasniemeltä, Salosta ja Ulvilasta. Ja tietysti paljon muuta. Lue!
AKT:n lakko ja tukilakot saattavat hidastaa helmikuun printtilehtien jakelua. Helmikuun numero verkossa tästä linkistä
Helmikuun numeron 2/2023 ilmoittajat:
Tuulivoima kasvatti Suomen uusiutuvan energiantuotannon määrää merkittävästi vuonna 2022, kertoo Tuulivoimayhdistyksen tuore katsaus. Vuoden aikana Suomeen rakennettiin 2 430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia ja samalla tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosentilla.
Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437. Tuulivoima on tällä hetkellä yksi eniten Suomeen investointieuroja tuova teollisuudenala – pelkästään viime vuonna valmistuneet hankkeet toivat Suomeen yhteensä yli 2,9 miljardin euron investoinnit.
Suomeen on rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia. Kapasiteetti kasvoi vuoden 2022 aikana merkittävästi 2 430 megawatilla ja 437 tuulivoimalalla. 47 prosenttia Suomen tuulivoimasta on kotimaisessa omistuksessa. Valtaosa vuoden aikana valmistuneista tuulivoimaloista on alkanut tuottaa sähköä vuoden lopussa ja niiden tuotanto alkaa siis näkyä vasta vuoden 2023 tuotantoluvuissa.
Vahvaa kasvua myös lähivuosille
”Mikään muu teollisuudenala ei tuo tällä hetkellä yhtä paljon vuosittaisia investointieuroja Suomeen kuin tuulivoima. Hajautettuna sähköntuotantomuotona tuulivoima tuo elinvoimaa moneen pieneen kuntaan, jossa investointikohteet voivat olla muuten vähissä. Investointien lisäksi tuulivoima kasvattaa maamme energiaomavaraisuutta nyt todella hyvällä vauhdilla – juuri silloin kuin uutta ja edullista sähköntuotantoa eniten tarvitaan. Mitään muuta sähköntuotantoa ei pysty Suomeen rakentamaan juuri nyt lisää yhtä nopeasti ja kustannustehokkaasti”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tuulivoima tulee lisäämään Suomen sähköntuotannon kapasiteettia vauhdikkaasti myös tulevina vuosina. ”Ennätysvuoden jälkeen tuulivoiman lisärakentaminen tulee tasaantumaan lähivuosiksi noin 1 000 megawatin vuositasolle”, Mikkonen ennustaa. STY seuraa julkaistuja investointipäätöksiä ja kerää ne rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden listaan. Listan mukaan vuonna 2023 on valmistumassa noin 1 000 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, vuonna 2024 yli 1 200 megawattia ja vuonna 2025 taas noin 1 000 megawattia. Luvut elävät todennäköisesti vielä ylöspäin ainakin vuosien 2024 ja 2025 osalta. Vuonna 2025 tuulivoiman odotetaan kattavan vähintään 28 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Uusi konekaupan vuosi on alkanut. Viime vuosi konekaupassa mentiin myönteisissä tunnelmissa, ja vaikka haasteita on, odotukset myös alkuvuodelle ovat varsin rohkaisevat. Positiivisin mielin eteenpäin, kaikkina aikoina on tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta, kannustaa Cron-Tekin toimitusjohtaja, Teknisen kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.
Viime vuosi konekaupassa oli Petri Järvinen mukaan hyvä, olosuhteista huolimatta.
”Alkuvuosi lähti hyvin liikkeelle, mikä oli odotettuakin, sillä teknologiateollisuuden tilauskannat olivat jo valmiiksi ennätykselliset ja kauppa kävi edelleen mukavasti. Helmikuun loppu Venäjän hyökkäyssodan takia muutti kaiken myös konekaupan osalta pariksi kuukaudeksi. Asiakkaat keskittyivät materiaalien sekä komponenttien hankintaan ja epätietoisuus valtasi koko Eurooppaa. Töitä oli konepajoilla edelleen hyvin, mutta ei raaka-aineita riittävästi niiden valmistamiseksi”, Järvinen summaa.
Tilanne alkoi osin helpottaa huhtikuun aikana uusien toimituskanavien kautta.
”Myös konekauppa virkistyi uudestaan ja investointivauhti kiihtyi kesää kohti. Poikkeuksellisesti myös alkukesän aikana konekauppa kävi hyvin, osaltaan syynä oli alkukevään siirtyneet investoinnit. Konepajateollisuuden tilauskannat sekä tuotantokapasiteetin käyttöasteet olivat edelleen hyvällä tasolla ja uusia kauppoja tehtiin rapealla vauhdilla, joten perusasiat koneinvestoinneille olivat konepajateollisuudessa kohdallaan.”
”Kesäloman jälkeinen aika alkoi konekaupassa perinteiseen tapaan hiljakseen. Syyskuun aikana konekauppa virkistyi mukavasti ja Alihankintamessujen aikana konepajojen yleisfiilis oli jo erittäin positiivinen. Syksyn aikana tilanne pysyi valtaosalla konepajoja hyvänä, osalla jopa ennätyksellisellä tasolla, jolloin koneinvestoinnit jatkuivat erinomaisen hienosti.”
Loppuvuoden kruununa Peri Järvisen mukaan konekaupan alalla toimi marras-/joulukuun vaihteen Konepaja 22 -messut, joka oli jälleen menestys.
”Panostukset messuille palkittiin ja konekauppoja solmittiin jo messujen aikana poikkeuksellisen paljon. Messuilla tavattiin nykyisiä ja uusia asiakkaita positiivisessa hengessä. Uusia konekyselyitä tuli hienosti ja konekauppojen määrä jatkui hienona joulukuun ajan”, Järvinen sanoo.
Positiivisissa merkeissä eteenpäin
Tähän vuoteen ala suuntaa varovaisen myönteisissä tunnelmissa
”Konekaupan osalta odotukset ovat alkuvuodelle maltillisen rohkeat. Uusia konekyselyitä tulee yhä tasaiseen tahtiin, sillä yllättävän suurella osalla alihankkijoista tilauskirjat ovat jo syksylle asti täyttymässä ja tuotantokapasiteetti on edelleen hyvällä tasolla käytössä. Energiasektorin sekä vihreän siirtymän investoinnit ja puolustusvälineteollisuuden kasvanut kysyntä takaavat työllisyyttä pitkäksi aikaa teknologiateollisuudessa. Tätä lisäävät myös kulkuneuvojen sähköistyminen ja latausinfran rakentaminen. Raaka-aineiden korkeiksi kohonneet hinnat edistävät investointeja tehokkaampiin vähemmän energiaa ja raaka-aineita käyttäviin tuotantoprosesseihin.”
Silti haasteitakin toki on.
”Ukrainan sodan haasteet ja suorat vaikutukset koskevat materiaalien ja komponenttien saatavuutta ja varsinkin niiden hintojen rajua nousua. Haaste konepajoilla on myös sähkön/energian hinta. Laihana lohtuna on, että muissakin Euroopan maissa sähkön/energian hinta on noussut, joten sen osalta puntit ovat lähes tasan, kun kilpaillaan eurooppalaisia vastaan. Korkean inflaation kautta kaikki hinnat nousevat edelleen ja koko kustannuspuoli jokaisella yrityksellä on mennyt uuteen asentoon. Siedettävän kannattavuuden ylläpitämiseksi myyntihintoja on pakko korjata ylöspäin. Aika näyttää miten se vaikuttaa tilaussaantiin”, Järvinen sanoo.
Jatkohaasteen Suomelle aiheuttaa Saksan tuleva talouskyykkäys ja sen kesto.
” Toivottavasti tällä kertaa se vaikuttaisi Suomen talouteen normaalia vähemmän. Kilpailukykymme kannalta on edelleen tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta. Onneksi automaatiosovellukset ovat jo pitkään olleet konepajoissa itsestäänselvyys, jolloin tuottavuutta on koko ajan parannettu. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan, mutta on niistä aiemminkin selvitty, eli positiivisella asenteella ja jatkuvalla työn teolla kohti uusia menestyksiä. Tuottavaa kuluvaa vuotta kaikille!”, toivottaa Petri Järvinen.
Kari Harju
Tammikuun konepaketti! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero – 1/2023 – on ilmestynyt. Tiivis nippu uutta teknologiaa, alan ajankohtaiskuulumisia, juhlavuoden tunnelmia Seinäjoelta, konkarinäkökulmaa Jämsänkoskelta sekä investointiuutisia mm. Maalahdesta, Kauhajoelta ja Salosta. Ja tietysti paljon muuta. Lue tammikuun Konekuriiri!
Tammikuun numeron 1/2023 ilmoittajat:
KONEKURIIRI 