Mainiota joulukuuta! No niin, kymppi täynnä – Konekuriiri 10/2025 on ilmestynyt. Joulukuun numerossa ovat mukana vuodenvaihteen koneasiat, uutuudet, ajankohtaisuutiset ja investointiartikkelit. Helsingissä pidettiin marraskuun alussa Teknologia, sieltä kuvallisia terveisiä mukana tässä tämän vuoden viimeisessä numerossa. Kyllä, aina Täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea!
Joulukuun numeron ilmoittajat:
Hyvää marraskuuta! Se on siinä – syksyn konepaketti tässä ja nyt! Konekuriirin numero 9/2025 on ilmestynyt. Uutuuksia, ajankohtaisasiaa, uutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja ja totta kai, lokakuisesta Stuttgartin Blechexposta kunnon messukatsaus. Hyviä lukuhetkiä!
Marraskuun numeron ilmoittajat:
Mainiota lokakuuta! Konekuriirin numero 8/2025 on ilmestynyt. Kuten asiaan kuuluu, lokakuun numero on täynnä ajankohtaisasiaa, uutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja ja tietty asiaa alkusyksyn messuilta Hannoverin EMO 2025:ta ja Alihankinnasta. Stuttgartin Blechexpo on pian, ennakkoja mukana tässä numerossa. Kannattaa lukea!
Lokakuun numeron ilmoittajat:
No niin, mainion reipasta syyskuuta! Konekuriirin numero 7/2025 on ilmestynyt. Syksyn avauspaketti on tukeva kattaus uutta teknologiaa, alan uutisia, mielenkiintoisia investointiartikkeleja ja alkusyksyn messutapahtumia – Hannoverin EMO 2025- ja Tampereen Alihankintaa alustetaan, totta kai. Lue Konekuriiri – Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä alan tuoreet uutiset nyt ja tässä.
Syyskuun numeron ilmoittajat:
Outokumpu on toimittanut alan ensimmäisen erän uutta ruostumattomasta teräksestä valmistettua jauhetta ainutlaatuiseen ilmailu- ja avaruusteollisuuden alueen 3D-tulostussovellukseen, lämmönvaihtokomponentin prototyyppiin.
Outokumpu keskittyy valmistamaan metallijauheita, joita ei vielä ole markkinoilla ja jotka soveltuvat yrityksille, jotka valmistavat osia vaativiin erikoissovelluksiin.
Outokumpu aloitti metallijauheen tuotannon lisäävän valmistusteollisuuden tarpeisiin vuonna 2023. Toukokuussa 2025 kaupallinen tuotanto laajeni ilmailu- ja avaruusteollisuuteen.
Korkea suorituskyky
”Outokumpu on sitoutunut vauhdittamaan kiertotalouden liiketoimintamalleja korkean teknologian ruostumattoman teräksen käyttökohteissa. Markkinastrategiamme lisäävässä valmistuksessa on tuoteinnovaatiot monimutkaisiin, korkean suorituskyvyn sovelluksiin. Toimintamme ytimessä on asiantuntemuksemme uusien metallijauhelaatujen valmistuksessa, mutta luotamme myös alan suunnittelukumppaneihimme luodaksemme lopputuotteita asiakkaan toiveiden mukaisesti”, Outokummun metallijauheliiketoiminnan johtaja Marten Franz sanoo.
Ilmailu- ja avaruusteollisuudelle tarkoitettu pallomainen ruostumattomasta teräksestä valmistettu jauhe on jalostettu erityisillä seoslisäaineilla, jotta austeniittisen ruostumattoman teräsjauheen suorituskyvystä saadaan entistä korkeampi.
Ratkaisu on vaihtoehto nikkelipohjaisille seoksille erittäin vaativissa 3D-tulostetuissa sovelluksissa, ja se on kehitetty vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen valmistaa komponentteja pienissä määrissä ja lyhyemmillä kehityssykleillä.
Useille teollisuudenaloille
Outokumpu valmistaa uusia jauhelaatujen seille eri aloille.
”Olemme ideoineet terveysteknologian sovelluksiin lääketieteellisen tason jauheita, jotka olisivat nikkelittömiä. Tällaista materiaalia voidaan käyttää myös koruissa, kuten nikkelittömissä ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa korvakoruissa tai kelloissa. Lisäksi Outokumpu kehittää lämmönkestäviä seoksia lisäainevalmisteisiin komponentteihin, kuten turbiineihin tai voimalaitoksiin”, sanoo Marten Franz.
Metallintyöstön suurtapahtuma EMO järjestetään lokakuussa Hannoverissa. Juhlan tuntua tapahtumaan tuo se, että EMO täyttää 50 vuotta. Ensimmäinen EMO järjestettiin vuonna 1975 Pariisissa.
EMO on alan ammattilaisille tuttu tapahtuma, mikä esittelee metallintyöstön koko arvoketjun työstökoneista, tuotantojärjestelmistä ja lisäprosesseista tarkkuustyökaluihin ja automaatioon, mittaustekniikkaan, laadunvarmistukseen, ohjelmistoihin ja lisävarusteisiin.
Kohderyhmiä ovat konepajateollisuus, auto- ja lentokoneteollisuus, metalli- ja jalostusteollisuus, lääketieteellinen teknologia, energiahuolto, mutta myös elektroniikka- ja moni muu teollisuudenala.
Face to face
CECIMO:n organisoima peruskierrossaan joka toinen vuosi pidettävä EMO järjestettiin ensi kerran Pariisissa vuonna 1975. Nykyisin perusmuodossaan joka toinen vuosi pidettävä tapahtuma noudattaa kiertoa Hannover-Hannover-Milano. Hannoverissa tapahtumat ovat suurimmat, ja siellä EMO järjestetään tänä vuonna, kuten kaksi vuotta sittenkin. Vuonna 2027 kokoonnutaan Milanoon.
Vuosien mittaan messujen luonne on elänyt ajassa mukana. Aikoinaan messuilta käytiin ostamassa koneet. Nyt pohjatyöt tehdään usein internetissä, totesi toukokuun Pohjoismaiden tiedotustilaisuudessa EMOn järjestäjän VDW:n (Saksan työstökonevalmistajien yhdistyksen) toimitusjohtaja tohtori Markus Heering. Nyt messuilla onkin usein enemmän kyse ideoista ja uusista ajatuksista ja verkottumisesta. Se on niiden vahvuus, face to face-meininki.
Samaan aikaan messut elävät ajassa, heijastelevat tilannetta teollisuudessa, mikä taas heijastelee maailman muita liikkeitä. Kriisejä on vuosien varrella ollut, ja kaikki ne ovat näkyneet, muistutettiin tiedostustilaisuudessa. Yksi oli covid tämän vuosikymmenen alussa.
Tänä päivänä ei voi da puhua yhdestä kriisistä vaan useista saman aikaan. Aikaan liittyy epävarmuutta, ja johtajuutta kaivataan niin teollisuuden puolella kuin valtiollisesti. Sitä tästä ajasta puuttuu, totesi Heering. Hänen mukaansa tässä ajassa tukea ja yksi uusia perspektiivejä, suuntaa ja kehitysideoita tarjoava mahdollisuus ovat kansainväliset messut.
Game Changer
EMO järjestetään siis tasavuosien tunnelmissa ja mittava kokonaisuus on luvassa. Tapahtuman sisältöalueet Heering summasi esityksessään nyt kolmeen kokonaisuuteen. Ne ovat automaatio, kestävä kehitys ja digitalisaatio.
Yhtenä todellisena ajan Game Changerina Heering mainitsi Artifivial Intelligencence, AI:n eli tekoälyn. Sen ennakoidaan muuttavana tulevien viiden vuoden sisällä monia asioita, näin Game Changer -nimitys lienee tässä kohden hyvinkin perusteltu. Heering odotti mielenkiintoisia sovelluksia olevan esillä Hannoverissa.
EMO 2025 -tapahtumassa mm. AI+ Digitalisation Area esittelee verkottumismahdollisuuksia yhdistettynä tekoälyyn. Erikoisalueita on mukana liittyen myös ainetta lisävään valmistukseen valmistukseen, koulutusteemoihin. EMO järjestetään lokakuussa ja tapahtuma kiinnostaa tuttuun tapaan tukevasti myös suomalaisammattilaisia. Myös suomalaisia näytteilleasettajia esiintyy.
Kuva ylhäällä: Tiedotustilaisuus Tukholmassa. Paneelissa vasemmalta David Modig (Modig Machine Tool AB), Peter Eriksson (Vertx AB), Markus Heering (VDW) ja Hartvig von Sass (Deutsche Messe).
Toukokuun koneuutiset – Konekuriiri 5/2025 on ilmestynyt. Tiivis paketti kevään teknologiauutuuksia, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita sekä tietoa tulevista tapahtumista. Jep, toukokuun Konekuriiri – Täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea!
Toukokuun numeron ilmoittajat:
Huhtikuun konepaketti – uusi Konekuriiri on ilmestynyt! Konekuriirin tämän vuoden nelosnumerossa ovat mukana huhtikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Alahärmästä, Sievistä ja Sipoosta. Ja totta kai – täyttä koneasiaahan se on – kannattaa lukea!
Huhtikuun numeron ilmoittajat:
Uusi Konekuriiri – maaliskuun koneuutiset! Konekuriiri 3/2025 maaliskuu on ilmestynyt. Ja jälleen, Täyttä Koneasiaa –alkukevään mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita mm. Valkeakoskelta, Saarijärveltä ja Urjalasta. Kyllä, kannattaa lukea!
Maaliskuun numeron ilmoittajat:
Koneteollisuus yhdessä metalliteollisuuden kanssa kattaa kolmanneksen Suomen viennistä. Suomessa valmistetaan tyypillisesti korkealaatuisia investointikoneita, joilta vaaditaan korkeaa tuottavuutta ja hyötysuhdetta. Ultralujien terästen avulla koneista ja laitteista voidaan jatkossa valmistaa entistä kestävämpiä, keveämpiä, turvallisempia, kilpailukykyisempiä ja ympäristöystävällisempiä.
Ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia ja kestävyyttä. Uudessa väitöstutkimuksessa testattiin hitsattuja ultralujia teräksiä eri käyttölämpötiloissa, ja osoitettiin ultralujien terästen mahdollisuuksia erilaisissa koneissa.
”Uuden väitöstutkimuksen tavoitteena on helpottaa uusien ultralujien rakenneterästen käyttöä laajasti koneteollisuudessa”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Keränen.
Hitsauksen vaikutus ominaisuuksiin
Väitöskirjassa tutkitaan ultralujien terästen hyödyntämistä erilaisissa koneissa, ja keskitytään siihen, miten hitsaus vaikuttaa koneiden ominaisuuksiin. Laaja-alainen tutkimus yhdistää terästutkimuksen ja koneensuunnittelun osa-alueita.
”Ultralujat teräkset ovat jo nykypäivää autojen massateollisuudessa. Niillä vahvistetaan auton koria ja kevennetään painoa, jolloin energiankulutus ja päästöt vähenevät”, kertoo väitöstyön ohjaaja, professori Emil Kurvinen Oulun yliopistosta.
”Uusi väitöstyö käsittelee aihepiiriään poikkeuksellisen laaja-alaisesti, ja pyrkii helpottamaan ultralujien terästen käyttöä laajemmin koneiden suunnittelussa ja raskaassa teollisuudessa, jossa niitä käytetään vielä lähinnä yksittäisissä kappaleissa.”
Muutokset ominaisuuksiin
Ultralujien terästen käyttöä hidastaa aiempaa tarkemman suunnittelun tarve aina konseptisuunnittelusta materiaalinvalintaan, lujuuslaskentaan ja konepajavalmistukseen saakka.
Monet koneet valmistetaan hitsaamalla, missä materiaaliin tuodaan paljon lämpöä.
Koska ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia, kuten sitkeyttä ja lujuutta, sekä aiheuttaa jäännösjännityksiä. Näitä muutoksia ei vielä täysin tunneta, ja ne vaikuttavat hitsatun koneenosan kestävyyteen merkittävästi.
”Tavanomaisen rakenneteräksen hitsaus on ammattilaisille arkipäivää. Jotta uusien ultralujien terästen lujuus ja ominaisuudet säilyvät, hitsaukseen tarvitaankin muun muassa tarkkaa hitsausprosessin hallintaa, laadunvalvontaa ja jälkikäsittelyitä”, Keränen kertoo.
Laajempaan hyödyntämiseen
Tutkimuksessa testattiin sekä hitsaamattomia että hitsattuja ultralujia teräksiä eri käyttölämpötiloissa -80 °C:n ja +1000:n °C välillä. Myös hitsauksen vaikutukset ultralujan teräksen jäännösjännitystilaan selvitettiin mittauksilla. Lisäksi tapaustutkimusten avulla osoitettiin ultralujien terästen mahdollisuuksia erilaisissa koneissa. Kehitettyjen mallien avulla voidaan arvioida koneenosan lopullisia materiaaliominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja hitsauksen vaikutuksia eri käyttölämpötiloissa.
”Suomessa ja Oulun yliopistossa on maailmanluokan osaamista ultralujissa teräksissä. Uusi väitöstutkimus edistää niiden hyödyntämistä kotimaisten vientituotteiden kilpailukyvyssä”, Kurvinen arvioi.
Diplomi-insinööri Lassi Keräsen koneensuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja Ultralujat teräkset kestävien koneiden suunnittelussa (Ultrahigh-strength steels in the design of durable machines) tarkastettiin tammikuussa Oulun yliopistossa.
KONEKURIIRI 