Helmikuun Konekuriiri! Konekuriirin helmikuun numero 2/2023 on ilmestynyt. Metallin konemarkkinoiden ehdoton ajankohtaislehti täynnä uutta teknologiaa, investointiuutisia ja alan ajankohtaiskuulumisia nasevan tiiviissä asiapaketissa. Investointiuutisia helmikuun numerossa on mukana mm. Kangasniemeltä, Salosta ja Ulvilasta. Ja tietysti paljon muuta. Lue!
AKT:n lakko ja tukilakot saattavat hidastaa helmikuun printtilehtien jakelua. Helmikuun numero verkossa tästä linkistä
Tuulivoima kasvatti Suomen uusiutuvan energiantuotannon määrää merkittävästi vuonna 2022, kertoo Tuulivoimayhdistyksen tuore katsaus. Vuoden aikana Suomeen rakennettiin 2 430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia ja samalla tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosentilla.
Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437. Tuulivoima on tällä hetkellä yksi eniten Suomeen investointieuroja tuova teollisuudenala – pelkästään viime vuonna valmistuneet hankkeet toivat Suomeen yhteensä yli 2,9 miljardin euron investoinnit.
Suomeen on rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia. Kapasiteetti kasvoi vuoden 2022 aikana merkittävästi 2 430 megawatilla ja 437 tuulivoimalalla. 47 prosenttia Suomen tuulivoimasta on kotimaisessa omistuksessa. Valtaosa vuoden aikana valmistuneista tuulivoimaloista on alkanut tuottaa sähköä vuoden lopussa ja niiden tuotanto alkaa siis näkyä vasta vuoden 2023 tuotantoluvuissa.
Vahvaa kasvua myös lähivuosille
”Mikään muu teollisuudenala ei tuo tällä hetkellä yhtä paljon vuosittaisia investointieuroja Suomeen kuin tuulivoima. Hajautettuna sähköntuotantomuotona tuulivoima tuo elinvoimaa moneen pieneen kuntaan, jossa investointikohteet voivat olla muuten vähissä. Investointien lisäksi tuulivoima kasvattaa maamme energiaomavaraisuutta nyt todella hyvällä vauhdilla – juuri silloin kuin uutta ja edullista sähköntuotantoa eniten tarvitaan. Mitään muuta sähköntuotantoa ei pysty Suomeen rakentamaan juuri nyt lisää yhtä nopeasti ja kustannustehokkaasti”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tuulivoima tulee lisäämään Suomen sähköntuotannon kapasiteettia vauhdikkaasti myös tulevina vuosina. ”Ennätysvuoden jälkeen tuulivoiman lisärakentaminen tulee tasaantumaan lähivuosiksi noin 1 000 megawatin vuositasolle”, Mikkonen ennustaa. STY seuraa julkaistuja investointipäätöksiä ja kerää ne rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden listaan. Listan mukaan vuonna 2023 on valmistumassa noin 1 000 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, vuonna 2024 yli 1 200 megawattia ja vuonna 2025 taas noin 1 000 megawattia. Luvut elävät todennäköisesti vielä ylöspäin ainakin vuosien 2024 ja 2025 osalta. Vuonna 2025 tuulivoiman odotetaan kattavan vähintään 28 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Uusi konekaupan vuosi on alkanut. Viime vuosi konekaupassa mentiin myönteisissä tunnelmissa, ja vaikka haasteita on, odotukset myös alkuvuodelle ovat varsin rohkaisevat. Positiivisin mielin eteenpäin, kaikkina aikoina on tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta, kannustaa Cron-Tekin toimitusjohtaja, Teknisen kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.
Viime vuosi konekaupassa oli Petri Järvinen mukaan hyvä, olosuhteista huolimatta.
”Alkuvuosi lähti hyvin liikkeelle, mikä oli odotettuakin, sillä teknologiateollisuuden tilauskannat olivat jo valmiiksi ennätykselliset ja kauppa kävi edelleen mukavasti. Helmikuun loppu Venäjän hyökkäyssodan takia muutti kaiken myös konekaupan osalta pariksi kuukaudeksi. Asiakkaat keskittyivät materiaalien sekä komponenttien hankintaan ja epätietoisuus valtasi koko Eurooppaa. Töitä oli konepajoilla edelleen hyvin, mutta ei raaka-aineita riittävästi niiden valmistamiseksi”, Järvinen summaa.
Tilanne alkoi osin helpottaa huhtikuun aikana uusien toimituskanavien kautta.
”Myös konekauppa virkistyi uudestaan ja investointivauhti kiihtyi kesää kohti. Poikkeuksellisesti myös alkukesän aikana konekauppa kävi hyvin, osaltaan syynä oli alkukevään siirtyneet investoinnit. Konepajateollisuuden tilauskannat sekä tuotantokapasiteetin käyttöasteet olivat edelleen hyvällä tasolla ja uusia kauppoja tehtiin rapealla vauhdilla, joten perusasiat koneinvestoinneille olivat konepajateollisuudessa kohdallaan.”
”Kesäloman jälkeinen aika alkoi konekaupassa perinteiseen tapaan hiljakseen. Syyskuun aikana konekauppa virkistyi mukavasti ja Alihankintamessujen aikana konepajojen yleisfiilis oli jo erittäin positiivinen. Syksyn aikana tilanne pysyi valtaosalla konepajoja hyvänä, osalla jopa ennätyksellisellä tasolla, jolloin koneinvestoinnit jatkuivat erinomaisen hienosti.”
Viime vuosi oli konekaupassa hyvä ja loppuvuoden kruunasi Tampereen Konepaja-tapahtuma, kertoo Petri Järvinen. Konepajassa hän itsekin oli työn touhussa, kuten kuva kertoo. Nyt myös alkuvuosi näyttäisi konekaupan suhteen varsin myönteiseltä.
Loppuvuoden kruununa Peri Järvisen mukaan konekaupan alalla toimi marras-/joulukuun vaihteen Konepaja 22 -messut, joka oli jälleen menestys.
”Panostukset messuille palkittiin ja konekauppoja solmittiin jo messujen aikana poikkeuksellisen paljon. Messuilla tavattiin nykyisiä ja uusia asiakkaita positiivisessa hengessä. Uusia konekyselyitä tuli hienosti ja konekauppojen määrä jatkui hienona joulukuun ajan”, Järvinen sanoo.
Positiivisissa merkeissä eteenpäin
Tähän vuoteen ala suuntaa varovaisen myönteisissä tunnelmissa
”Konekaupan osalta odotukset ovat alkuvuodelle maltillisen rohkeat. Uusia konekyselyitä tulee yhä tasaiseen tahtiin, sillä yllättävän suurella osalla alihankkijoista tilauskirjat ovat jo syksylle asti täyttymässä ja tuotantokapasiteetti on edelleen hyvällä tasolla käytössä. Energiasektorin sekä vihreän siirtymän investoinnit ja puolustusvälineteollisuuden kasvanut kysyntä takaavat työllisyyttä pitkäksi aikaa teknologiateollisuudessa. Tätä lisäävät myös kulkuneuvojen sähköistyminen ja latausinfran rakentaminen. Raaka-aineiden korkeiksi kohonneet hinnat edistävät investointeja tehokkaampiin vähemmän energiaa ja raaka-aineita käyttäviin tuotantoprosesseihin.”
Silti haasteitakin toki on.
”Ukrainan sodan haasteet ja suorat vaikutukset koskevat materiaalien ja komponenttien saatavuutta ja varsinkin niiden hintojen rajua nousua. Haaste konepajoilla on myös sähkön/energian hinta. Laihana lohtuna on, että muissakin Euroopan maissa sähkön/energian hinta on noussut, joten sen osalta puntit ovat lähes tasan, kun kilpaillaan eurooppalaisia vastaan. Korkean inflaation kautta kaikki hinnat nousevat edelleen ja koko kustannuspuoli jokaisella yrityksellä on mennyt uuteen asentoon. Siedettävän kannattavuuden ylläpitämiseksi myyntihintoja on pakko korjata ylöspäin. Aika näyttää miten se vaikuttaa tilaussaantiin”, Järvinen sanoo.
Jatkohaasteen Suomelle aiheuttaa Saksan tuleva talouskyykkäys ja sen kesto.
” Toivottavasti tällä kertaa se vaikuttaisi Suomen talouteen normaalia vähemmän. Kilpailukykymme kannalta on edelleen tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta. Onneksi automaatiosovellukset ovat jo pitkään olleet konepajoissa itsestäänselvyys, jolloin tuottavuutta on koko ajan parannettu. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan, mutta on niistä aiemminkin selvitty, eli positiivisella asenteella ja jatkuvalla työn teolla kohti uusia menestyksiä. Tuottavaa kuluvaa vuotta kaikille!”, toivottaa Petri Järvinen.
Tammikuun konepaketti! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero – 1/2023 – on ilmestynyt. Tiivis nippu uutta teknologiaa, alan ajankohtaiskuulumisia, juhlavuoden tunnelmia Seinäjoelta, konkarinäkökulmaa Jämsänkoskelta sekä investointiuutisia mm. Maalahdesta, Kauhajoelta ja Salosta. Ja tietysti paljon muuta. Lue tammikuun Konekuriiri!
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 7 prosenttia edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2023 olisi noin 9,6 miljardia euroa. Vuonna 2022 teollisuuden investoinnit kasvoivat 20 prosenttia edellisestä vuodesta.
”Viime vuonna investoinnit kasvoivat vauhdikkaasti. Myönteistä on, että tänä vuonna investointien kasvu jatkuu, mutta vauhti ei yllä viime vuoden tasolle. Kasvun jatkuminen näinkin suuressa talouden epävarmuudessa on hyvä asia”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.
EK:n mukaan kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 6,2 miljardia euroa, joka on 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna 3,4 miljardia euroa ja kasvua viime vuoteen nähden olisi 4 prosenttia. Energiateollisuuden investoinnit supistuisivat tänä vuonna 38 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,1 miljardia euroa.
Konekuriirin uusin numero – 10/2022 joulukuu – on ilmestynyt. Tässä tämän vuoden viimeisessä numerossa on ajankohtaista asiaa jälleen tutun kattavalla otteella: uutta teknologiaa, investointiuutisia mm. Lapualta, Outokummusta ja Evijärveltä ja tottahan toki, paketti tunnelmista Tampereelta Konepaja/Nordic Welding Expo/ 3D & New Materials-tapahtumasta. Ja paljon muuta!
Konekuriirin uusi numero – 9/2022 marraskuu on ilmestynyt. Uutta teknologiaa, tuoreita uutisia, messuasiaa – EuroBLECH-katsaus Hannoverista, Tampereen Konepajan ennakkotunnelmia. Kiintoisia investointijuttuja mm. Tikkakoskelta, Suolahdesta, Sievistä, Närpiöstä, Joensuun seudulta, Turusta, ja tietysti paljon muuta!
Luonnikasta lokakuuta! Konekuriirin lokakuun numero 8/2022 on nyt luettavissa. Metallin kone- ja laitemarkkinoiden ajankohtaisimmat uutiset ja keskeiset tapahtumat – Teknologiaa, messuasiaa: AMB- ja Alihankinta-katsaukset, EuroBLECH-ennakoita. Kiintoisia investointijuttuja ja tietysti vaikka mitämuuta!
Syyskauden avaus! Konekuriirin syyskuun numero 7/2022 on ilmestynyt. Syksyn ensimmäisessä numerossa metallin konemarkkinoiden ajankohtaisimmat, kiintoisimmat koneet ja laitteet sekä tuoreet uutiset. Uutta teknologiaa, ajankohtaisuutisia ja ennakkoasiaa tämän syksyn kiitettävän runsaista messutapahtumista. Investointiartikkeleja mm. Tampereelta, Forssasta, Porvoosta ja Oulusta.
Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
Teknologiateollisuuden tilauskanta on vahva ja uudet tilaukset plussalla, mutta vahvoja haasteitakin on näköpiirissä, kertovat talouden indikaattorit.Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.
Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli huhti−kesäkuussa 10 prosenttia suurempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä ja 12 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tilausten arvoa kasvattivat osaltaan nopeasti kohonneet tuottajahinnat.
Teknologiateollisuuden suurimman toimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilaukset ovat kuitenkin laskeneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen ja myös vuodentakaiseen. Tarjouspyyntöjen saldoluku oli heinäkuussa +4. Saldoluku on heikentynyt neljä perättäistä vuosineljännestä. Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 kesäkuussa.
Pitkään jatkunut vahva suhdanne näkyy työllisyydessä. Teknologiateollisuus työllistää nyt Suomessa reilut 336 000 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Talouskasvu kuitenkin hidastuu maailmalla, mikä vaikuttaa vääjäämättä myös Suomeen, yleensä pienellä viiveellä. Euroalueelta tulevat viestit ovat nyt huolestuttavia, taantuman uhkasta puhutaan. Mm. euroalueella ostopäällikköindeksien mukaan uudet tilaukset ovat supistuneet nopeasti.
”Kysynnän hidastumisesta kertoo sekin, että teollisuuden hintapaineet ovat hellittäneet ja varastot kasvaneet. Yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat toki paljon, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.
”On kuitenkin hyvä muistaa, että yritykset voivat pärjätä hidastuvankin kasvun keskellä, kun huolehdimme kustannuskilpailukyvystä ja uudistumisesta ja varmistamme vahvan aseman vihreän siirtymän arvoketjuissa. Myös puolustusteollisuus tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Näissä asioissa meillä on valttikortit omissa käsissä, Rautaporras tähdentää
KONEKURIIRI 