Kategoria-arkisto: Suhdanteet ja tilastot

CECIMO: Euroopan työstökoneteollisuus toipuu maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta

Geopolitiikan liikkeistä ja globaalin talouden ravistuksista huolimatta Euroopan työstökonesektori jatkaa elpymistä vuonna 2022. Haasteita toki on, niihin vastaaminen vaatii tarkkaa koordinaatiota ja tiivistä eri tahojen yhteistyötä, toteaa Euroopan työstökonevalmistajien ja niihin liittyvien valmistusteknologioiden yhteenliittymä CECIMO Edinburghin yleiskokouksen julkilausumassaan.

Viimeisimmät arviot ovat CECIMOn mukaan vahvistaneet työstökonesektorin merkittävän elpymisen. Vuonna 2021 kasvua kirjattiin 11,6 % vuoden 2020 tasosta. Viimeisimmät arviot osoittavat, että tuotanto on jatkanut elpymistään ja saavuttanut noin 72,1 miljardia euron tason, mikä tarkoittaa noin 19,7 prosentin kasvua.

”Epävarmoista globaaleista markkinoista huolimatta Eurooppa on yhä maailman johtava työstökoneiden valmistusalue. Tuotanto vuonna 2021 oli noin 22,6 miljardia euroa”, korostaa talouskomitean puheenjohtaja Marcus Burton.

Vaikka ajankohtaisia häiriöitä ja haasteita on, sektori jatkaa elpymistä edelleen vuonna 2022. Alustavat arviot osoittavat, että työstökonetuotanto CECIMO-maissa kasvaa noin 12 %. Lisäksi Oxford Economicsin ennusteiden mukaan vuonna 2022 työstökoneiden kulutuksen odotetaan kasvavan vahvasti CECIMO-alueella noin 19 %.

Vahva tilaustaso, haasteena toimitusketjun häiriöt

CECIMOn Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutusta kauppataseeseen ja vientiin vähentää Venäjän markkinaosuuden raju pieneneminen jo aikaisempien pakotteiden seurauksena. Lisäksi ulkomaisten tilausten elpymisen vuoksi odotetaan työstökoneviennille vahvaa kehitystä, alkuperäinen ennuste osoittaa noin 9 %:n kasvua vuonna 2022.

Koska työstökoneiden kulutuksen kasvu Euroopassa on korkealla, myös tuonnin odotetaan kasvavan noin 12 % vuonna 2022.

Kasvuodotuksia tukevat uudet tilaukset vuoden ensimmäisellä jaksolla. Alustava CECIMO8-tilausten kokonaisindeksi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä nousi 25 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 14 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Näin tilausten kokonaisindeksi on saavuttanut kaikkien aikojen ennätystason.

Globaalin teollisuuden vaikeuksista huolimatta CECIMO odottaa vakaata tilaustasoa tälle vuonna. Haasteita kuitenkin on, mm. pandemiaan liittyvät rajoitukset Aasiassa ovat tuoneet eurooppalaisvalmistajille uusia toimitusketjun pullonkauloja CECIMOn mukaan pandemiatoimenpiteet luultavasti ovat kuitenkin keventymässä erityisesti Kiinassa, joten toimitusongelmien odotetaan vähenevän vuoden loppuun mennessä.

Toimitusketjun häiriöiden, nousevien energianhintojen ja inflaatiopaineiden lisäksi ammattitaitoisen työvoiman puute heikentää edelleen toimialan kilpailukykyä ja vaatii uusia vastauksia. CECIMOn puheenjohtaja Dr.-Ing. Heinz-Jürgen Prokop korostikin yleiskokouksissa, että eurooppalaiset valmistajat tarvitsevat enemmän kuin koskaan koordinoitua lähestymistapaa poliittisten päättäjien kanssa, jotta osaamispuutteisiin voidaan puuttua ja kehittää uusia strategioita joustavien toimitusketjujen rakentamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Myös Skotlannin hallituksen yritys-, kauppa-, matkailu- ja yritysministeri Ivan McKee korosti konferenssin pääpuheessaan, että haasteiden edessä CECIMOn työn ytimeen kuuluva yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Skotlannin hallitus tukee alaa aloitteilla, joihin kuuluvat 75 miljoonan punnan sijoitus National Manufacturing Institute Scotlandiin (NMIS) ja uusi Low Carbon Manufacturing Challenge Fund (LCMCF) -rahasto.

Yhteistyötä, ymmärtämistä ja ennakointia

Tuttuun tapaan vuoden 2022 CECIMO:n kevätkokouksissa keskusteltiin tulevaisuudesta, mm. sähköautojen tuotannon kasvun ja digitaalisen tuomasta muutoksesta, haasteita ja mahdollisuuksia. Hallitsevana teemana oli alan toimijoiden ja poliittisten päättäjien yhteistyön merkitys. Sen ymmärtäminen ja ennakointi, miten uraauurtavat teknologiat, innovatiiviset liiketoimintamallit ja uudet kumppanuudet muuttavat yrityksiä ja hallituksia, on äärimmäisen tärkeää alan tulevaisuuden kannalta.

Puhujat korostivat myös pk-yritysten tukemisen tärkeyttä uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta varmistetaan saumaton siirtyminen kohti digitaalista ja vihreää taloutta.

CECIMO on Euroopan työstökoneteollisuuden ja niihin liittyvien valmistustekniikoiden liitto, mihin kuuluu 15 kansallista työstökonevalmistajien järjestöä. Yhdessä ne edustavat noin 1500 teollisuusyritystä Euroopassa (EU + UK+ EFTA + Turkki), joista yli 80 % on pk-yrityksiä.

CECIMO kattaa 98 % koko työstökonetuotannosta Euroopassa ja noin 31 % maailmanlaajuisesti vuonna 2021, siihen kuuluvien yritysten palveluksessa on noin 150 000 työntekijää ja ne tekevät liikevaihtoa noin 22,6 miljardia euroa.

Kiireistä aikaa myös Suomessa

CECIMOn luvut kertovat kiivaasta talousvauhdista ja tilanne on muun Euroopan tapaan samankaltainen myös Suomessa.

”Suomessa alkuvuosi on menty uusien tilauksien osalta hyvässä vauhdissa. Tilauskirjat ovat täynnä monessa yrityksessä”, kertoo CECIMOn delegaatti, Prima Powerin Aki Ojanen.

CECIMO:n toiminnassa ovat mukana edustajat Suomen suurimmilta alan konevalmistajilta eli Prima Powerilta, Fastemsilta ja Pemamekilta.

”Meneillään ovat kiireiset päivät, eivätkä niihin tuo helpotusta meneillään oleva kesälomakausi ja resurssipula. Moni yritys varmasti miettiikin, miten porrastaa kesälomia niin, että työt saadaan tehtyä ja toimitukset lähtemään ajallaan.”

Muun Euroopan tapaan talouden haasteet voimistuvat Ojasen mukaan myös meillä.

”Kallistuneet materiaalit, hintojen nousu yleensä ja materiaalien sekä komponenttien toimitusongelmat tekevät haastetta toimituksiin. Yleinen hintojen nousu, inflaatio ja korkotasojen nousu tuovat paineita jatkon kehitykseen. Yhä useampi miettii nyt myös tulevien investointien aikataulua sekä rahoitusta”, Ojanen toteaa.

”Teollisuuden tilanne on nyt ja luultavimmin syksylläkin hyvä, mutta jatkon kehitykseen siitä eteenpäin vaikuttavat erittäin monet avoimet asiat. Millainen tilanne on vaikkapa vuoden päästä kesällä, on tällä hetkellä hyvin hankala kysymys ennakoitavaksi”, Ojanen sanoo.

Kari Harju

EK: Teollisuu­sin­ves­toinnit vahvassa kasvussa

Teollisuusinvestoinnit kasvavat tänä vuonna vahvasti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 24 prosenttia edellisvuoteen nähden.

Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2022 noussee 10,5 miljardiin euroon. ”Epävarmuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan ei onneksi näy yritysten investointiaikomuksissa. Tänä vuonna luvassa on reipasta kasvua, joka on positiivinen uutinen Suomen taloudelle. Kasvu painottuu vahvasti kiinteisiin investointeihin, joten luvitus on tärkeässä roolissa hankkeiden toteutumisen ja Suomen vihreän siirtymän kannalta”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Kasvu keskittyy kiinteisiin investointeihin ja energiaan. Kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, joka on 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna 3,1 miljardia euroa ja kasvua viime vuoteen nähden olisi 5 prosenttia. Energiateollisuuden investoinnit kasvaisivat tänä vuonna 38 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,8 miljardia euroa.

Teollisuuden investointiasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna yli 24 prosenttiin. Investointiaste on viimeksi ollut tätä korkeampi 2000-luvulla vain vuonna 2009.

Teollisuusinvestoinnit ovat kasvussa, mutta palveluinvestoinnit supistuvat hieman, ja erityisesti liikenteessä ja matkailu- ja ravintola-alalla. Palveluinvestointien kannalta ongelma on erityisesti työperäisen maahanmuuton hitaat lupaprosessit.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. EU rahoittaa tiedustelua osittain. Kevään 2022 aikana tehtyyn tiedusteluun vastasi noin 650 yritystä, jotka työllistivät Suomessa noin 200 000 työntekijää. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

Kesän konepaketti!

Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2022 on ilmestynyt. Metallin konemarkkinoiden kiinnostavimmat koneet ja laitteet sekä tuoreet uutiset. Kesänumerossa on mukana uutta teknologiaa, konetapahtumia- ja näyttelyjä, messukatsaus pohjoisesta ja investointiartikkeleja mm. Muuramesta ja Lahdesta.

Lue Konekuriiri – Aina täyttä koneasiaa!

Kesäkuun 6/2022 ilmoittajat:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

FredSe Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

JK.Kone Oy

JR Machines Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

MTC Flextek Oy

Makrum Oy

Messe Stuttgart

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Kasvu hidastuu, mutta jatkuu

Kasvu jatkunee kuluvana vuonna, vaikka sota Ukrainassa on heikentänyt teknologiayritysten tilannetta ja näkymiä. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n kyselyyn, jolla tiedusteltiin sodan vaikutuksia vientiyritysten liiketoimintaan. Kyselyyn vastasi 580 teknologiayritysten toimitusjohtajaa.

Suuri määrä yrityksiä kuitenkin ilmoittaa, että liikevaihto supistuu, kannattavuus heikkenee, investointeja lykätään ja lomautuksiakin on tulossa.

Sota on kyselyn mukaan kasvattanut dramaattisesti yritysten epävarmuutta ja liiketoiminnan riskejä. Peräti 85 prosenttia teknologiateollisuuden teollisten toimialojen yrityksistä ilmoittaa, että materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt edelleen sodan alkamisen jälkeen. Lähes sama määrä yrityksiä arvioi tilanteen jatkavan heikentymistä lähikuukausina. Erilaiset tuotantohäiriöt ovatkin todennäköisiä vuoden edetessä.

Kustannusten jyrkkä nousu heijastuu yritysten kannattavuuteen. Peräti 53 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikentyvän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen.

Myös monen yrityksen investointisuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 20 prosenttia on laittanut investointisuunnitelmia jäihin, ja viisi prosenttia yrityksistä on perunut investointeja.

Tuotantomäärän laskua ennakoi kyselyn mukaan 23 prosenttia vastaajista. Yrityksistä 17 prosenttia kertoo, että henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan sodan suorien tai epäsuorien vaikutusten takia.

Huojentava on kuitenkin tarjouspyyntökyselystä saatu tieto, että kysyntä oli vielä huhtikuussa kohtalaisen hyvällä tasolla, Teknologiateollisuuden kyselystä ilmenee.

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät – Ammattiasiaa tiiviissä paketissa

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät pidettiin maalis-huhtikuun vaihteessa Vantaalla. Kahden päivän tapahtuma tarjosi tuttuun tapaan osallistujilleen tanakan paketin ajankohtaista ammattiasiaa.

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät on vuosittain järjestettävä tapahtuma. Edelliskerralla tämän Teknologiateollisuuden toimialatyhmän tapahtuma pidettiin verkossa, nyt taas onnistui kokoontuminen totuttuun malliin, parin päivän tapahtuma kostuu esityksistä ja iltaohjelmasta, ja tällä kertaa paikkana oli siis Vantaan Flamingo.

Teknologiateollisuuden johtavan ekonomistin Jukka Palokankaan teemana olivat sodan vaikutukset teknologiateollisuuteen.

Sodan vaikutuksia

Tapahtuman kärkeen kuultiin toimialaryhmän puheenjohtajan Kai Syrjälän, (Kaidoc Oy) avauksen jälkeen terveisiä ISTMA:n (International Special Tooling and Machining Association) kokoontumisesta Lissabonissa (Reeta Luomanpää, Teknologiateollisuus ry).

Näinä aikoina kiintoisan suhdannekatsauksen loi Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Jukka Palokangas ja otsikkona oli sodan vaikutukset teknologiateollisuuteen.

Kohtuullisilta kuitenkin näyttäisivät, niin karmea kuin itse sota onkin.

Sodan vaikutuksia meille

päin leikkaa Venäjän suunnan jo Krimin valtauksen jälkeen pudonnut osuus suomalaisyritysten aktiviteeteista. Venäjän osuus mm. teknologiateollisuuden Suomen viennistä oli pudonnut vuonna 2021 vain 5-6 prosenttiin.

Osuus tuonnista ja viennistä on koko kuvassa pieni, toki tiettyjä artikkeleja, kuten öljyä ja nikkelimalmia, Venäjältä on tuotu suhteessa paljon yli 80 prosentin tasolla niiden kaikesta tuonnista.

Myös koko euroalueen näkökulmasta vaikutukset ovat jääneet Palokankaan mukaan tähän mennessä ainakin vielä maltillisiksi, mm. maaliskuussa kasvu jatkui edelleen ja ennusteet ovat edelleenkin positiiviset. Hinnat toki nousevat. Yritysten ja Suomen tuotantokykyä ja huoltovarmuutta pitää nykytilanteessa vahvistaa, sanoi Palokangas.

Muoviteollisuuden ajankohtaistilannetta ja osin myös sodan aiheuttamia ilmiöitä esitteli esityksessään myös toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä.

Harri Kulmala, DIMECC Oy, esitteli Suomen 3D-tulostuksen kasvuekosysteemi FAME:a.

Muottiteollisuuden kehitysvaiheista

Ajankohtaiskatsausten jälkeen kuultiin esityksiä useista teemoista, niitä olivat katsaus tuotesuunnittelun vaikutuksista työkaluprojektin onnistumiseen, niitä luotasivat R&D Principal Engineer András Tanczos ja Vesa Palojoki, ABB Oy:stä (Drives).

Muottibusineksen vaiheisiin Suomessa loi katsauksen toimitusjohtaja Jukka Nurmi, Muottituote Oy ja Böhlerin pulverimetallurgisiin teräksiin perehdytti tekninen johtaja Ilkka Harri, Sten & Co Oy Ab ja materiaalin valintaan ja tuotesuunnitteluun muotinvalmistuksen kannalta puolestaan ruiskuvaluasiantuntija Matti Majava, Camteam Oy.

Muita päivän esitysteemoja olivat Laserteksturoinnin mahdollisuudet (Dirk Rohde, DMG Mori),

Ilmastovaikutusten arviointi muoviteollisuudessa (Managing Director Antti Niskanen, LCA Consulting Oy), Muoviteollisuus ry:n UPSKILL-projekti (Asiantuntija Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry) ja Työvälinevalmistuksen tilanne maailmalla (toimialaryhmän puheenjohtaja Kai Syrjälä, Kaidoc Oy).

3D-tulostuksen mahdollisuuksia tiiviisti

Tapahtuman toisen päivän esitykset keskittyivät pitkälti 3D-tulostukseen, mikä kovin ajankohtainen ja monia kiinnostava teema onkin.

Aamupäivän kokonaisuudessa CEO Harri Kulmala, DIMECC Oy esitteli Suomen 3D-tulostuksen kasvuekosysteemi FAME:a. FAME on vuonna 2020 perustettu kokonaisuus, jonka tarkoitus on edistää 3D-tulostuksen kehitystä Suomessa, ja tarjoaa kanavia ja yhteisöllisyyttä ja yhteyksiä mm. tutkimukseen, tuotesuunnitteluun ja kaupallistamiseen.

Vuoden Työvälinevalmistaja on Camteamin Matti Majava, vasemmalla. Keskellä toimialaryhmän puheenjohtaja Kai Syrjälä, oikealla Reeta Luomanpää, Teknologiateollisuus ry.

Näkökulma on liiketoiminnallinen, ja mukana on nyt 16 partneria eri 3D-tulostuksen eri sektoreilta ja 10 tukijäsentä. Uudet tulijat ovat tietenkin tervetulleita mukaan, yhteistyössä ja yhteyksissä on toki voimaa maailmalla kasvavassa ja runsaasti potentiaalia tarjoavassa 3D-tulostuksen maailmassa, totesi Kulmala.

VTT:n Research Scientist Antti Vaajoki esitteli 3D-valmistuksen automatisointiin liittyviä asioita, suuntaa, mikä on ahkeran tutkimuksen kohteena. Research Director Mika Salmi, Aalto-yliopisto esitteli Muovisten lopputuotteiden ja komponenttien valmistamista 3Dtulostamalla. ja päivän päätökseksi kuultiin vielä jotain aivan muuta, Kuumakanavien standardoinnin mahdollisuuksia esitteli Sales Manager Tero Ruskovuo, Meusburger Georg GmbH & Co KG.

Ammattilaiskohtaaminen keräsi varsin mukavasti kiinnostuneita Vantaan Flamingoon, yli 50 osanottajaa. Tuttuun tapaan Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivilläpalkittiin jälleen myös Vuoden Työvälinevalmistaja, tunnustuksen sai Camteamin Matti Majava. Vuoden ruiskuvalaja on puolestaan Leomuovi Oy.

Kari Harju

Huhtikuun Konekuriiri on ilmestynyt!

Konekuriirin huhtikuun numero 4/2022 on ilmestynyt. Aina ajankohtainen metallin konemarkkinoiden ammattipaketti. Uutisia konenäyttelyistä, teknologiakatsauksia ja paljon investointiartikkeleja – tällä kertaa mm. Kauhavalta, Lehtimäeltä, Lahdesta ja Ylihärmästä.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Huhtikuun 4/2022 ilmoittajat:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

FredSe Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

Messukeskus

MTC Flextek Oy

NCT-Service Oy

Pathtrace Oy

PE-Markkinointi Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Sandvik Coromant

Suomen Terätuonti Oy

Tampereen Messut

Tamspark Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Maaliskuun Konekuriiri. Nyt

Konekuriirin numero 3/2022 on ilmestynyt. Aina ajankohtainen metallin konemarkkinoiden ammattipaketti – Uusin teknologia ja alan tuoreimmat uutiset. Investointiartikkeleja tässä numerossa mm. Nurmeksesta, Sievistä, Helsingistä ja Marttilasta.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa.

Maaliskuun 3/2022 ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

Eleko Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

FredSe Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Makrum Oy

NCT-Service Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Sandvik Coromant

Suomen Terätuonti Oy

Tampereen Messut

Tamspark Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Helmikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin numero 2/2022 on ilmestynyt. Helmikuun numero on jälleen tutun runsas ammattipaketti uutta teknologia-asiaa alkuvuoden metallin kone- ja laitemarkkinoilta ja ajankohtaisia uutisia. Investointiartikkeleita on mm. Keminmaalta, Turusta, Lehtimäeltä ja Outokummusta.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Helmikuun 2/2022 ilmoittajat:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic

Cron-Tek Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

FredSe Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pivatic Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Spesnes Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Tilausten reipas kasvu lupailee vahvaa kehitystä alkuvuodelle

Teknologiateollisuuden tilaukset kasvoivat viime vuoden lopulla erittäin vauhdikkaasti. Jos ikäviä yllätyksiä ei tule, vahva tilauskanta lupaa hyvää kehitystä suomalaiseen teknologiateollisuuteen alkuvuonna, toteaa Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

Uusien tilausten arvo oli vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 40 prosenttia suurempi kuin edellisellä kvartaalilla ja 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Tilauskertymän arvoa kasvattivat omalta osaltaan myös nopeasti kohonneet tuottajahinnat.

”Vahva tilauskertymä on erinomainen uutinen. Myös liikkeellä olevien tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Myönteistä on sekin, että nyt – toisin kuin aiemmin syksyllä – selvä enemmistö yrityksistä raportoi uusien tilausten kasvusta, sanoo johtaja”, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.

Myös riskejä matkassa

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 8 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 joulukuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Tilauskantaa paisuttavat tällä hetkellä myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.

Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa nousi vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan vajaat neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi loka-joulukuussa peräti 30 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi yhdeksän prosenttia.

”Tilauskertymä on erinomainen, mutta toimintaympäristöön liittyy myös merkittäviä ja osin vaikeasti ennakoitavia riskejä. Niitä ovat mm. toimitusketjujen ongelmat, inflaatio, pelätty palkkainflaatio ja keskuspankkien reaktiot talouskehitykseen. Myös geopoliittiset riskit ovat poikkeuksellisen suuret. Heikkojen signaalien mukaan toimitusketjujen ongelmat voisivat jonkin verran helpottua alkuvuoden aikana, mutta tilanne voi taas pahentua nopeastikin”, Rautaporras muistuttaa.

Ennakkotietojen mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli viime vuonna Suomessa noin 87 miljardia euroa. Tämä on reilut 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Loppuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden osalta yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa nousi ennakkotietojen mukaan noin 31 prosenttia vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-marraskuussa 2021 noin yhdeksän prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Vauhtia investoinneille

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kiirehtii maan hallitukselta investointeja vauhdittavia toimia. Teknologiateollisuuden eli Suomen suurimman vientialan tilanne näyttää nyt hyvältä, joten kasvua, vihreä siirtymää ja digitalisaatiota vauhdittaville investoinneille on otollinen maaperä.

Hirvolan mukaan hallituksen kehysriihestä tarvitaan päätökset mm. laajasta T&K-verokannustimesta ja T&K-rahoituslaista, joita parlamentaarinen TKI-työryhmä esitti. T&K-verokannustin on tärkeää saada käyttöön heti vuoden 2023 alusta. Rahoituslaki tarvitaan voimaan vielä tällä hallituskaudella; se sitouttaa poliittisia päättäjiä TKI-investointien kasvattamiseen lupausten mukaisesti 4 prosenttiin BKT:stä tulevina vuosina. Iso joukko teknologiayrityksiä on jo sitoutunut nostamaan omia panostuksiaan, jos parlamentaarisen työryhmän ehdotukset toteutuvat.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Minna Helteen mukaan istuvalla hallituksella on viimeiset hetket tehdä julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä.

Helteen mukaan osaajapula on jo niin vakava kasvun este, että myös kansainvälisiin osaajiin on satsattava toden teolla. Suomessa ei ehkä vieläkään ymmärretä tilanteen vakavuutta. Koko ajattelutapa on muutettava, sillä yksittäisten osaajien haaliminen sieltä täältä ei tilannetta pelasta.

”Osaajien maahantuloa voidaan myös nopeuttaa radikaalisti sähköisen tunnistautumisen avulla, yhdestä vuodesta jopa yhteen viikkoon. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava viivyttelemättä, Helle tähdentää.”

Konekaupan alalla vuosi alkaa positiivisissa tunnelmissa – ”Investoinnit jatkuvat, konekantaa päivitetään ilahduttavalla vauhdilla”

Vuosi on vaihtunut ja uutta vuotta edetään jo kovaa vauhtia. Viime vuosi oli teknologiateollisuuden ja myös alan konekaupan kannalta erittäin hyvä, ja saman suuntaista tunnelmaa on ennakoitavissa alkaneellekin vuodelle, kiteyttää vuoden alun tunnelmia Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen. Haasteitakin silti näköpiiriin mahtuu.

Petri Järvisen mukaan vuosi 2021 oli metallintyöstökoneiden myynnissä ennätyksellisen hyvä, kasvua edellisvuoteen tuli reilusti yli 100 % ja se oli vuoden 2008 jälkeen paras vuosi konekaupassa. Investoinnit jakaantuivat melko tasaisesti sekä lastuaviin- että levykoneisiin ja niihin liittyviin automaatioratkaisuihin.

”Teknologiateollisuuden tilanne oli koko vuoden hyvä, jollei jopa loistavan hyvä. Konekaupan kasvu v.2021 ei ollut yllätys, mainitsinhan siitä jo vuosi sitten tässä samassa julkaisussa, jolloin savumerkit olivat nähtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta on ollut ennätystasolla taaten korkean toiminnan tason pitkällä ajanjaksolla ja uusien tilauksien saanti on kasvanut tasaisesti varmistaen toiminnan jatkuvuuden ja kasvun. Nämä yhdessä ovat pitäneet tuotantokapasiteetin käyttöasteen ylärajoillaan, mikä on aina suoraan johtanut myös työstökoneinvestointeihin.”

”Piristynyt markkinatilanne kiihdytti edellä mainitun kapasiteetin noston lisäksi korvausinvestointeja konemyynnissä. Vanhaa konekantaa päivitettiin ja edelleenkin päivitetään uusilla ja pääsääntöisesti pari pykälää edistyneimmillä koneilla ilahduttavalla vauhdilla”, Petri Järvinen kertoo.

Haasteina komponenttipula ja logistiikan ongelmat

Vaikka pandemia-aika jatkui viime vuonna, alan yritysten työtilanne on hyvä ja se on heijastunut myönteisellä tavalla myös investointeihin.

”Suomalaisten konepajayritysten toimitusvarmuus koronapandemian aikana on ollut maailman huipputasolla ja jollei jopa paras! Tämä on huomioitu ja se on lisännyt myös kansainvälisten suuryritysten mielenkiintoa investoida Suomeen ja lisätä hankintoja Suomesta, jolla taas on luonnollisesti ollut positiivinen vaikutus koneinvestointeihin.”

Tunnettuja haasteitakin toki on, huomauttaa Järvinen.

”Komponenttipulasta on puhuttu paljon ja se on valitettava tosiasia vaikuttaen myös uuskonemyyntiin koneiden pitkittyneiden toimitusaikojen takia. Sirupula on aiheuttanut historiallisen ainutkertaisen haasteen työstökoneiden valmistajille koskien pulaa CNC-ohjauksista. Tämän uskotaan jatkuvan tämän vuoden ajan”, Järvinen sanoo.

Puolijohteiden valmistusta päätettiin nostaa globaalisti jo viime vuoden puolella, mutta tehtaiden ja tuotannon ylös ajo täyteen tehoon kestänee Järvisen mukaan parisen vuotta. Muiden peruskomponenttiviivästyksien odotetaan hiljalleen paranevan kesään mennessä.

”Logistiikan haasteet ovat realismia ja niiden odotetaan jatkuvan pitkään. Jo viime vuoden puolella useassa eri mediassa todettiin tämä tosiasia laivarahtihintojen 5-8-kertaisista nousuista sekä laivarahtien saatavuusongelmista. Nämä vaikuttavat suoraan koneiden hintoihin ja vielä erityisen paljon, jos kone tuodaan Aasiasta Suomeen.”

Petri Järvinen ennakoi tänne vuodelle myönteisiä näkymiä. Yritysten investointialijäämää saadaan jälleen hiljalleen kurottua umpeen kilpailijamaihimme nähden. Investoinnit uuteen teknologiaan ovat yksi tärkeä elementti Suomen kilpailukyvyn nostamisessa.

Selityksiä asialle on toki monia, mutta laivarahdin hinta Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on kallistunut viime aikoina kaikkein eniten.

”Esimerkkinä on merikontin spot-hinnan vertailu syyskuun 10.päivä 2021 vs. 2019: Kiinasta Pohjois-Euroopan satamaan +886 % ja Kiinasta USA:n itärannikolle +345 % (lähde Clarksons Research). Logistiikan hintojen ei ennusteta palaavan aiempaan hintatasoon mm. kustannuksia kohottavien kiristyvien ympäristövaatimusten takia”, Järvinen sanoo.

Positiivista pöhinää

Haasteista huolimatta tätä vuotta aloitellaan myönteisissä merkeissä.

”Näkymät konekaupalle ovat nyt vuodenvaihteessa edelleen hyvät perustuen Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden edelleen ennätykselliseen tilauskantaan. Koko vuoden odotukset ovat positiiviset, alan tavoitteena on viime vuoden toisto uuskonemyynnissä, jolloin yritysten investointialijäämää saadaan jälleen hiljalleen kurottua umpeen kilpailijamaihimme nähden. Nämä investoinnit uuteen teknologiaan ovat yksi tärkeä elementti Suomen kilpailukyvyn nostamisessa.”

”Tänä vuonna Tampereella järjestettävät Konepaja 2022 -messut keräävät jälleen kaikki alan toimijat saman katon alle, sekä näytteilleasettajat että konepajateollisuuden ammattilaiset. Jatketaan alan positiivista pöhinää, niin eihän siitä lopputuloksena seuraa kuin priimaa”, sanoo Järvinen.

Monipuolisia ominaisuuksia ja automaatiota

Koneinvestoinneissa panostetaan nyt erityisesti monipuolisuuteen ja automaatioon.

”Suomessa investoinnit tehdään järkevästi ja ne jakautuvat pääosin kahteen ryhmään: omien tuotteiden valmistamiseen ja alihankinta-/sopimusvalmistajakoneistukseen kohdistuen useille erityyppisille tuotteille.”

”Omien tuotteiden valmistaminen tarjoaa mahdollisuuden spesifioida kone juuri omaan tarpeeseensa, joka hieman helpottaa investointiprosessin kulkua. Alihankinta-/sopimusvalmistaja puolestaan joutuu analysoimaan useita parametreja ennen investointipäätöstään, joista yksi on tulevaisuuden arvioinnin epätietoisuus. Tämä on varsinkin sorveissa johtanut siihen, että nykyajan perussorvi alihankkijalla on varustettu valmiiksi moninaisiin töihin soveltuvaksi C-akselilla, pyörivillä työkaluilla sekä Y-akselilla ja tankosorvit vastakaralla.”

”Myös automaatio on Suomessa lisääntynyt ilahduttavasti, jolloin koneista saadaan ulosmitattua enemmän tuottavuutta lisäten yritysten kilpailukykyä haasteellisessa kansainvälisessä kilpailukentässä”, Petri Järvinen toteaa.


Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »